Slider

KANDIAHDISTUS

3/01/2017



Viikon lomailun jälkeen oli taas aika karu back to reality-check kun maanantaiaamuna kampesin itseni töihin luokanopen hommiin. Suoraan töistä päästyä oli alettavakin kirjoittamaan kandia, sillä seuraava seminaaritapaaminen oli tiistaina duunin jälkeen kuudesta yhdeksään illalla. Tätä kun toistaa päivä toisensa perään, alkaa olla aika puhki. En olisi uskonut, että yksi muutaman kymmenen sivun työ teettäisi näin paljon hommaa, harmaita hiuksia ja stressiä. 

Lykkäsin kandin kirjoittamisen tänne kolmannen vuoden kevääseen, vaikka iso osa tekikin sen jo syksyllä - omassa kaveripiirissäni opiskellaan jo maisterivaiheessa ja he tekivät kandin vuosi sitten. Vaikka olen kuullut muiden myös huokailleen kandin tekemisen suhteen, jotenkin se on tuntunut itselle harvinaisen mahdottomalta urakalta. Tottakai kun tekee yksin ja haluaisi vielä mahdollisimman hyvän arvosanan jonka kehtaisi vaikk CV:hen läntätä, on aikamoiset paineet laatia laadukas, teoreettisesti sekä analyysiltään puhdas tutkimus kokoon muutamassa kuukaudessa. Gradusta puhumattakaan - sitä en halua edes ajatella! 



Alkukäynnistymisen kanssa on ollut aika suuria haasteita. Teoriaosuuden kirjoittaminen on takunnut pahemman kerran, ja kaikkien muiden kurssien suorittaminen on tuntunut paljon mukavammalta kuin tutkimuksen taustan kirjoittaminen. Vaikka yleensä tykkäänkin luoda ja kirjoittaa, nyt olen keksinyt kaikkia maailman tekosyitä olla kirjoittamatta tuota 15 sivun mittaista viheliäistä. Hampaita kiristellen, viimeisenä iltana (lue: maanantaina) väsäsin sitten loput sivut kasaan ja mietin illalla sängyssä että miten ihmeessä selviän analyysiosasta. Olen aina ollut se joka tekee kaikki hommat ajallaan, mutta seminaarityön myötä olen löytänyt itsestäni sen pienen lusmuilijan jonka suurin motivaattori on viimeisen illan paine.

Seuraavaksi olisikin siis tarkoitus lähteä laatimaan teemahaastattelulomaketta sekä suorittamaan haastatteluja, jonka jälkeen ne litteroidaan. Töiden ohella kandin tekeminen on oikeasti tosi raskasta, mutta motivaattorina auttaa vain ja ainoastaan sen tutkintotodistuksen saaminen postiluukkuun. Uskon myös että kunhan tämä prosessi pääsee kunnolla käyntiin ja hyppään sisään tutkimaani aiheeseen tarkemmin, muuttuu työnteko mielekkäämmäksi. Jos muutkin työn suorittamiseen ovat pystyneet, pystyn minäkin! 

En tiedä haluatteko kevään aikana kuulla juttuja mun kandityöni edistymisestä, tai opiskelujutuista yleensäkin? Nyt korkeakouluhakujen alla jos muutenkaan on mitään yliopisto-opiskeluun liittyviä postaustoiveita, otan niitä vastaan kommenttiboksiin!


7 kommenttia:

  1. Anonyymi3/01/2017

    Eikä, nyt alkoi itseäkin vähän jännittää kun yliopistoon aion kerran hakea..! Mutta hyvin se sulla menee. Parastahan on se että joskus se loppuu kuitenkin ja jälkeenpäin saa kiittää itseänsä kun näki kaiken sen vaivan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kannata turhaan jännittää! Työtä tämä vaatii, mutta ei se kandi tai varmasti gradukaan ole mahdottomia kunhan vain on sitkeyttä ja tahtoa hoitaa hommat ajallaan. Jos lukiosta selviää suht hyvin arvosanoin läpi, selviää ihan varmasti myös yliopistossa! :)

      Poista
  2. Tsemppiä kandin kanssa puurtamiseen! Omasta kandiaherruksesta on aikaa kaksi vuotta ja samaistun kyllä teorian kirjoittamisen puuduttavuuteen, kaikki muu kiinnosti paljon enemmän kuin se, kaikki muut kurssit tuli tehtyä huolellisemmin kuin aiemmin kun vaakakupissa oli kandin teoria :D
    Lopulta suurin osa kandista, haastatteluja lukuunottamatta, tuli tehtyä täyspäiväisen työn ohella.

    Alkuvuodesta alkoi gradun työstäminen ja nyt kaiholla muistelen, miten se kandi olikin niin pieni homma ja pääsi lopulta vähällä vaivalla. Ei se siltä sillä hetkellä tuntunut! :,D Ja jälleen kerran ahnehdin pidemmän sijaisuuden, joten töiden ohella menee gradun tekeminen tämän kevään ajan. Onneksi gradusemmat jatkuu syksyllä, joten ei ole tarkoituksena sitä nyt saada kasaan..

    Olisi mukava lukea aherruksestasi, jospa se motivoisi itseäkin!
    Tsemppiä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sulle Juulia kommentista ja tsempeistä! Älä edes puhu vielä gradusta, ihan hirvittää että miten ikinä selviän niin suuresta työmaasta...:'D Mutta toisaalta tilanne on siinä vaiheessa vähän eri kun kaikki kurssit on jo käyty ja yliopisto on gradua vaille valmis - sitä voi ihan rauhassa työstää niin pitkään kuin tarve vaatii. Eikö gradussa olekin ainakin kaksi semmaa? Tämä kandi kun pitäisi saada muutamassa kuukaudessa kasaan... argh!

      Poista
  3. Anonyymi3/02/2017

    Tsemppiä! :) Mulla on sama tilanne, oon kans töissä ja kirjottelen notaarityötä (oikiksen "kandi"). Kuulostaa hassulta kun niin moni tuskailee kandin kanssa, mulla tää on jo oikeestaan valmis kuukautta etuajassa ja tuntuu etten oo tehnyt tän eteen yhtään mitään! :D Se vaan jotenkin hujahti. Ite tykkään niin paljon enemmän ite kirjottaa kun päntätä jotain normaaleja kirjatentti-kursseja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! :) Uskon että tuo työskentelyn ero johtuu siitä, että teidän notaaritutkinto on hieman eri tyyppinen kuin "normaali" kandidaatin tutkielma :)

      Poikaystäväni opiskelee myös alaa, ja olen ymmärtänyt että teillä ei tehdä konkreettista tutkimusta metodein notaarissa, vaan lähinnä vaan kirjoitelmatyyppinen työ. Olenko oikeassa? Se isoin työ tässä kandissa on ainakin minulla juurikin se tutkimusmetodin valinta, aineiston hankinta, analyysi ja raportointi... Kamalasti ylimääräistä hommaa pelkän tulkinnan ja kirjoittamisen lisäksi! :D

      Poista
  4. Anonyymi3/04/2017

    Joo, onhan ne erilaisia :D Meillä kun on vaan käytännössä se yks metodi joka on lainopillinen, eli selvitetään ja systematisoidaan yms. voimassa olevan oikeuden sisältöä :) Ja luetaan vaan erilaisia tekstejä sitä varten, eli ei oo mitään haastatteluja tai galluppeja yms. :D

    VastaaPoista

© Laura Annika 2019. Sisällön tarjoaa Blogger.
Theme Designed By Hello Manhattan
© Laura Annika