Slider

YLIOPISTO Q & A

3/19/2017


Näin korkeakoulhakujen aikaan ajattelin, että tästä postauksesta voisi olla monille teille apua! Kysyin muutama päivä sitten snäpissä teiltä, että mitä haluaisitte tietää yliopisto-opiskelusta tai tarkemmin kasvatustieteestä ja aikuiskasvatustieteestä. Tässä vastauksia lähettämiinne kysymyksiin sekä muutamia usein kysyttyjä kysymyksiä yliopistosta. Jos tämän postauksen jälkeen heräsi vielä jotain kysyttävää, vastaan kommenttiboksissa mielelläni.


Tsemppiä kaikille korkeakouluhakuun, muista hakea rohkeasti unelmiesi kouluun ja panostaa koko kevät täysillä pääsykokeisiin. Koulun ovet aukeavat kunhan olet valmis tekemään hurjasti töitä sen eteen! 





YLEISTÄ YLIOPISTO-OPISKELUSTA: 

Mitä tarkoittaa akateeminen vapaus? 
Pääasiassa sitä, että kukaan ei katso yliopistossa perääsi. Luennoilla ei ole läheskään aina läsnäolopakkoa, ja on sinusta itsestäsi kiinni kuinka paljon kursseja luet ja miten paljon valmistaudut tenttiin. Toisille akateeminen vapaus sopii, toisille taas sopii enemmän amk-tyyppinen koulunkäynti. Itse olen viimeksi ollut ns. kunnon luennolla noin vuosi sitten, eli itsenäistä työskentelyä todella on mahdollista tehdä jos niin haluaa.

Ovatko kurssisuoritukset pelkkiä tenttejä? 
Ei! Itse olen viimeisen puolentoista vuoden aikana tehnyt yhden tentin. Kasvatustieteessä erityisesti käytetään paljon esitelmiä, seminaareja, esseitä ja oppimispäiväkirjoja. Tämän lisäksi on mahdollista valita avoimen yliopiston kursseja ja hyväksilukea ne omaan opinto-ohjelmaan. Avoimessa lähes kaikki kurssit voi suorittaa etäopiskellen verkkokurssina tai esseillä. Jopa proseminaarin voi tehdä etäopintoina, kuten minä teen tällä hetkellä. 

Kuinka paljon tentteihin joutuu lukemaan kirjoja? 
Riippuu täysin kurssista ja oppiaineesta. Psykologian kursseilla kirjoja oli tentittävänä keskimäärin 2-3, kasvatustieteessä muistaakseni 1-2. Kauppiksessa tilanne oli hieman eri sillä tein perus- ja nyt aineopinnot oppimistehtävillä jolloin itse valitsen kirjallisuuslistasta teokset ja artikkelit. Niitäkin tulee kuitenkin käyttää vähintään 2 + 2-3 tieteellistä artikkelia. Osa teoksista on alusta alkaen englanniksi. 

Kuinka kauan opinnot yleensä kestävät? 
Tavoiteaika on kandidaatiksi 3 vuotta (180 op) ja maisteriksi 2 vuotta (120op). Jos työskentelet, käyt vaihdossa yms voi valmistuminen kuitenkin hieman venyä. Sanoisin että keskimääräinen valmistumisaika on 5-6 vuotta. Lääkiksessä ja oikiksessa tilanne on toki toisin, joissa keskimäärin menee ainakin 6 vuotta. Yliopistossa voit kuitenkin itse vaikuttaa valmistumisvauhtiin sillä miten tehokkaasti opiskelet. 






KASVATUSTIEDE JA AIKUISKASVATUSTIEDE: 

Kuinka intensiivistä opiskelu yleisen kasvatustieteen opinnoissa on? Onko opintojen ohella mahdollista työskennellä?

Intensiivisyys riippuu varmasti paljon yliopistosta. Meillä Jyväskylässä on mahdollisuus suorittaa paljon kursseja etäopiskellen tai oppimistehtävillä, jonka takia läsnäoloa ei ole paljon. Jotkut kurssit kuitenkin vaativat ehdottoman läsnäolon, kuten kieliopinnot, viestintäopinnot ja seminaarit. 

En työskentelisi ensimmäisenä vuonna. Silloin kaikki asiat tulevat uutena, on paljon opiskelijatapahtumia, tutorointia, tapahtumia yms. Myös itse yliopisto-opiskelu tulee uutena ja siihen tottuminen vie aikaa. Jopa osa-aikainen opiskelu voi siis ensimmäisen opiskeluvuoden aikana olla liikaa. Kuitenkin opintojen myöhemmässä vaiheessa kun itsenäistä työskentelyäkin on enemmän, on mahdollista tehdä osa-aikatöitä opiskelun ohessa jos vain voimavarat sen sallivat. Yliopisto on kuitenkin päätoimista, joten alkuun tekisin vain sitä ja katsoisin sitten myöhemmin mikä elämäntilanne on. 


Vinkkejä VAKAVA-kokeeseen valmistautumiseen? 
Ytimekäs: lue, sovella, kertaa! Itse kävin Valmennuskeskuksen valmennuskurssin yhdessä luokanopeksi hakeneen kaverini kanssa ja pääsimme molemmat ensimmäisellä yrittämällä sisään. Valmennuskeskuksen kurssilla saimme lisämateriaalia aineistoon liittyen, kertasimme artikkeleita pistareiden muodossa ja opettaja selitti vaikeita asioita auki. Lisäksi teimme puolivälissä yhden harjoituspääsykokeen ja toisen kurssin lopussa. Uskon että sitkeän itsenäisen lukemisen ja ryhmän kanssa soveltamisen ansiosta pääsin itsekin sisään ekalla yrittämällä. 


Kuinka vaikea Jyväskylän yliopiston opo-maisteriohjelmaan on päästä? 
Olen itse tähän tietoon hakemassa ohjausalan maisteriohjelmaan vuoden päästä syksyllä. Maisteriohjelmaan hakua varten täytyy koko kanditutkinnon olla kasassa syyskuuhun mennessä ja papereiden ulkona - en siis ehdi ihan syyskuuksi, vaan minulla valmistuminen jää muutamasta kurssista kiinni... Maisteriin on hieman helpompi tietääkseni päästä kuin ns. ylimääräisiin opo-opintoihin. 

Tsekkasin nuo luvut vielä Jyväskylän yliopiston sivuilta ja ohjausalan maisteriohjelmaan oli hakenut vuonna 2016 128 ensisijaista ja  täydennyskoulutukseen haki 241. En mistään löytänyt sitä kuinka paljon ohjelmiin valitaan hakijoita, mutta nyt jos joku osaa tähän sanoa vastauksen niin vastatkaa kommenttiboksiin :)


Millaisia sivuaineita kasvatustieteessä on mahdollista lukea? 
Valikoima riippuu yliopiston tarjoamista mahdollisuuksista. Meillä suosittuja vaihtoehtoja ovat muun muassa erityispedagogiikka, sosiologia, yhteiskuntapolitiikka, historia, kauppatiede ja psykologia. Sivuainevalinnoilla on mahdollista vaikuttaa omaan työelämäsuuntautumiseensa. 



2 kommenttia:

  1. Anonyymi3/21/2017

    Kuinka paljon opiskelussa käytetään englanninkielistä materiaalia? Varmasti toki vaihtelee aloittain mutta lähinnä kasvatustieteitä ajatellen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perusopinnoissa (ekat 25op) vähemmän, mutta aineopinnoissa lähes jokaisella kurssilla on jotain englanninkielistä matskua - kirjoja, artikkeleja ym. Myöskin kandidaatintutkielmassa vaaditaan hyvään-kiitettävään arvosanaan englanninkielisiä tutkimusartikkeleja ja teoksia lähdemateriaaliksi :)

      Poista

© Laura Annika 2019. Sisällön tarjoaa Blogger.
Theme Designed By Hello Manhattan
© Laura Annika