en Mexico

Auringonpaiste, trooppinen ilma. Rantahiekka varpaiden välissä. Turkoosi meri, espanjan kieli. Hymyileviä ihmisiä ja syntisen hyvää ruokaa. Niistä on loma tähän mennessä aika lailla koostunut. Kaksitoista päivää takana, vielä kaksi kokonaista edessä. Nyt on Cancun ja sen lähisaaret tsekattu, tällä hetkellä majaillaan hieman etelämmässä, Playa Del Carmenissa. Toivottavasti kaikilla oli mukava joulu, ja ihanaa uuttavuotta jo etukäteen! Palaillaan pitempien postausten kera heti kun pääsen takaisin Suomeen. :)
 <3 Laura

! Lisää lomakuvia instagramissa: @lauraannika :)

Vuoden 2013 treeniyhteenveto

Tein samanlaisen postauksen myös viimevuoden loppupuolella, ja ajattelin että voisi olla mielenkiintoista päästä taas näkemään vähän statistiikkaa siitä, kuinka paljon itse asiassa onkaan tullut treenattua niin tunteina kuin treenikerroissakin. Samaan kalenteriin Heiassa olen merkinnyt myös kaikki sairaspäivät, eli niitäkin pääsen vertailemaan vuosittain. Heiaa olen käyttänyt vuoden 2010 alusta asti, eli pikkuhiljaa alkaa olla kiva kun pystyy seuraamaan omaa menoa vähän pitemmälläkin aikavälillä. Tosiaan, pistän tähän kuvakaappauksena muutamat kohdat tämän vuoden treeneistäni. Tässä olevat treenit ovat viikon 50 sunnuntaihin asti merkittyjä, siitä eteenpäin treenattuja tunteja ei ole huomioitu!

Viimevuoden statistiikat näkyvät tästä postauksesta.

Tässä siis vähän tunteja, treenimääriä ja lajeja joita on tullut harrastettua. Selkeä ykkönen on tietenkin spinu, jota on tullut työn puolesta poljettua taas useamman kerran viikossa. Jami on tullut yllättäjänä kakkospaikalle, combat tippunut sieltä syksyn jumppakalenterien takia joissa se meni päällekäin omien ohjausteni kanssa. Eniten mua harmittaa pumppien määrä, joka aikaisempina vuosina on lähennellyt jopa sataa vuosikertaa- nyt määrä on vaivaiset 30 kertaa koko vuonna, apua...

Sairaspäivien määrät olen aina merkannut myös rehellisesti tuonne kalenteriin, ja niistä onkin koputettava puuta: tältä vuodelta sairaspäiviä on yhteensä kymmenen päivää?! Ihan uskomatonta. Muutamia parin päivän mittaisia flunssajaksoja tai muuta mahakipuilua, mutta ei yhtäkään pitempää tautia sairastettuna. Mä olen selittänyt tätä niin sattumalla kuin ehkä myös silläkin, että olen löytänyt itselleni optimaalisen treenimäärän: liika treenaaminen laskee vastustuskykyä, mutta sopiva taso taas nostaa sitä. Ehkä mä nyt menen niissä mulle hyvissä rajoissa. :)

Tuosta oranssien pätkien diagrammista vielä sen verran, että oranssit pätkät siis kuvastavat treenattuja tunteja, ja vihreä palkki tavoitetuntimäärää viikossa. Olen asettanut sen 7 tuntiin, ja tuosta onkin hyvin nähtävissä milloin se on täyttynyt ja millon mennään ali tai yli- ainakin kesällä on aika roimia tiputuksia huomattavissa. Toisaalta kesäkuussa oon treenannut yllättävän paljon, samoin alkuvuodesta! Ihan kivasti voin sanoa pysyneeni tavoitteissa.

Mulle Heia on kiva tapa pysyä ajantasalla omista treeneistä, ja saa sieltä kieltämättä puhtiakin treenaamiseen. Voi olla että kirjaamatta treenejä julkiseen päiväkirjaan voisi määrät olla vähän pienemmät kuin mitä ne nyt on. Olen aina heiasta tykännyt, ja jokaisen jumpan jälkeen orjallisesti sinne merkkailen, enpä muista koskaan jättäneeni kirjaamista välistä. (Jälkikäteenkin kun voi kirjata). Suosittelen kokeilemaan jos ette ole vielä jäsenenä!

Onko täällä muita statistiikkojen seuraajia ja tarkasti treenejä ylös kirjaavia? :D Erityisesti mua kiinnostaisi kuulla mihin te ketkä ette heiaa käytä kirjaatte treeninne ylös! :) 

Vikat kuulumiset Suomesta & asiaa ensivuodesta

lomalla viimeinkin..<3

Viimeisiä viedään ennenkuin päästään hyppäämään lentokoneeseen ja karkaamaan täältä Suomen kylmyydestä pois.. :) Ihanaa saada pieni ajatuskatko auringossa tähän syksyn ja kevään välille, pääsee vähän latailemaan akkuja ennen suurta rutistusta. Vaikka matkallekin lähtee muutama koulukirja mukaan, luultavasti koitan ne hoitaa alta ainakin lentomatkojen aikana ja vaikkapa aurinkotuolista käsin. Postauksia olen teille kirjoitellut myös muutaman varastoon matkan ajalle, eli julkaisen niitä sitten jossain välissä. Ja toki jos ehdin, niin voin reaaliaikaisiakin kuulumisia paikan päältä teille päivitellä. :) 

Eilen oli tämän vuoden viimeinen jami, ja valitettavasti alkuvuonna tunteja on ohjaajan töiden takia vähän harvemmin kuin nyt. Onneksi ohjelman ehti oppia juuri ulkoa, niin pääsee sit ainakin itsekseen jammailemaan myös alkuvuodesta. :) Tänään ohjaan vielä illalla cardiotunnin, jonka jälkeen pistetäänkin kamat kasaan ja suunnistetaan kohti lentokenttää.

lauraannika instagram

Sain myös kevään ryhmäliikuntalistat käsiini tällä viikolla, ja sinne on mun osaltani tulossa muutoksia joista ajattelin täällä blogissakin vähän kirjoittaa, sillä tiedän osan asiakkaistani lukevan myös tätä. Minulle tarjottiin kahta vakkari viikkotuntia, tiistai alkuiltaa ja sunnuntaita, mutta valitettavasti kevätkaudella tulen ohjaamaan vakituisesti ainoastaan sunnuntaisin (sama aika kuin nytkin). Tammikuusta maaliskuulle kaikki aika menee yo-kirjoituksiin lukiessa ja samalla käyn vielä yksityisen firman abikurssia 1-3 krt viikossa iltaisin Helsingissä. Maaliskuusta toukokuulle taas aika menee täyspäiväisesti pääsykokeisiin lukemiseen, ja silloin sama homma valmennuskurssin kanssa, eli 1-3 arki-iltaa viikossa menee Helsingissä. Tuurauksia otan arkiviikoille sit aina kun aikataulu joustaa.

Harmittaa että arki-iltojen tunnit jää pois, jolloin ainakin mun mielestäni on aina ollut porukalla kaikista paras fiilis, ja polkijoitakin saadaan kasaan aina eniten. Tässä elämäntilanteessa on kuitenkin vain priorisoitava, ja tällä hetkellä koulu menee kaiken muun edelle. On hankala sitoutua olemaan joka viikko tiettyyn aikaan tietyssä paikassa, kun kaikki aikataulut on niin kovin auki. Luotan kuitenkin siihen, että sunnuntait on aika rauhallisia päiviä ja sillon varmasti ehdin ohjaamaan- tällöin ei ihan kokonaan tarvitse luopua omista tunneista kevään ajaksi.

Tällaisia päivityksiä siis tähän joulukuun puoliväliin. Seuraavaan päivitykseen voi mennä jonkin aikaa, eli siihen asti oikein mukavaa lomaa, ja kiitos kaikille lukijoille tästä vuodesta! <3 Palaillaan karibianmeren auringon alta.. :)

Week 50

SKisM & DC Breaks- Killer (Crush Mix)

Ylläoleva kappale on uuden pumpin (jota pääsin tänään testaamaan vasta ekaa kertaa) kyykkybiisi. Harvoin mikään biisi iskee ensikuulemalta noin kovaa, niin et meni ihan kylmät väreet. Kun volaa on kunnolla, sopii toi kappale aivan täydellisesti kyykkykappaleeksi! Kuunnelkaa vaikka, ihan varmasti tekee mieli kyykkäilemään. ;) Ja miksei toi toimisi salinkin puolella.

Mun oli kuitenkin tarkoitus tulla ihan muustakin höpöttelemään. Ajattelin laittaa tähän väliin vain ihan perus kuulumispostausta, ja vähän katsausta mun meneeseen viikkooni instakuvien kautta. Taas on tapahtunut niin paljon kaikkea, että oli pakko kaivaa kalenteri esiin jotta muistaisin missäs kaikkialla sitä ollaankaan menty. Huomaa kuinka sitä alkaa pinna kiristyä mitä lähemmäs lähtö tulee: kaikki tekemättömät hommat kasaantuu ja pitäis juoksevat asiat saada ennen ens keskiviikkoa hoidettua. Kouluhommia on valitettavasti niin paljon, etten mitenkään niitä ehdi tekemään Suomessa ollessani. Mukaan lähtee luettavaksi siis kolme kurssikirjaa ja yhdet projektitehtävät: onhan siinä lentokoneessa istuessakin ainakin 22 tuntia aikaa hoitaa niitä.

Varmasti tuosta voikin jo päätellä, että mistä johtuu kun tällä viikolla mulla on ollut aika loppuunpalanut olo. Siitä huolimatta joka päivä on orjallisesti menty kalenterin mukaan ja tehty projektit ajallaan, sen lisäksi käyty ohjaamassa ja omilla jumpilla. Keskiviikkona olin niin loppu, että päätin pitää pari päivää omaa hermolomaa: matkan takia kun ei tule kuin vain 1 poissaolopäivä, ihan hyvin voin tällaisen pidennetyn viikonlopun siis itselleni suoda. Oon saanut nukkua pitempään, ja tehnyt kouluhommat kotoa käsin omassa tahdissani. Pää olis hajonnut, jos olisin joutunut kaiken lisäksi vielä heräämään torstaina ja perjantainakin orjallisesti 6.40. Ihmiselle joka pystyy tekemään sovitut asiat ilman ulkopuolisen tahon potkimista takamukselle on vaan niin paljon mukavampaa herätä omassa tahdissa, ja aloittaa kouluhommat kahvimukin ja radion kanssa, mukavat kotivaatteet päällä. Akateeminen vapaus- onneksi siihen ei ole enää matkaa kuin (toivottavasti) reilu puoli vuotta. 

Maanantain hypärillä selfieiden ottaminen tuntu niin paljon

kiinostavammalta kuin kehityspsykologisen esseen kirjottaminen...

Torstaina lähdin aamupalan jälkeen kuitenkin salille, ja pitkästä aikaa päätin tehdä rytmisen voimistelun treenin verestäen vanhoja muistoja: alkuun lämpöjä, sitten venyt, akrot, loikkia ja loppuun vielä perusteelliset venytykset. Haluaisitteko te mahdollisesti postausta siitä tarkemminkin? Ajattelin meinaan, että voisin ehkä sellaista tehdä. Sen jälkeen jäin vielä pariksikymmeneksi minuutiksi infrapunasaunaan, ja kotiin kävellessä oli aika spagetti olo. Sellanen infrasauna pitäis kyllä saada hommattua himaankin, niin hyvää se tekee. Tai edes pitäis saada revittyä jostain aikaa niin, että pääsis useamminkin treenin jälkeen sinne jäämään rentoutumaan.

Tänään treeniohjelmassa oli tosiaan uusi pump, joka ei kyllä ainakaan ekalta kerralta sytyttänyt mua sen kummemmin kokonaisuutena, ehkä se siitä kun pääsee muutaman kerran lisää sitä vetämään. Sen jälkeen jäin vielä juoksemaan matolle 25 minuutiksi ja siitä venyttelemään puoleksi tunniksi. Venyhuoneessa sattukin kohtalaisen koominen tilanne, kun väänsin siinä ylivenytyksiä spagaateista ja pari kolmenkympin paremmalla puolella olevaa miestä tulivat venyttelemään. Ensin molemmat tuijottivat monttu auki, ja sen jälkeen kommentti oli: eihän ihminen voi venyä noin?!

 No, keskustelu meni sit siihen että hekin ottivat haasteen vastaan päästen vielä jonain päivänä samaan pisteeseen. :'D Meidän salilla tuntuu muutenkin olevan tosi mukava henki salilaisten kesken, tosi monet moikkailevat toisiaan vaikka eivät tuntisikaan, ja aina voi ystävällisesti vaihdella kuulumisia kenen tahansa kanssa. :) 

Torstain aamuvenyjä salissa

Tästä mun viikonloppuni jatkuu huomenna aamujumpalla, siitä laittautumaan ja sit suuntana on Helsinki. Ensin mennään Peacockteatteriin tsekkaamaan Jarkko Tammisen StarShowta, josta oon kuullut pelkkää hyvää: odotukset on siis korkealla. Sen jälkeen meillä on maman kanssa raflasta pöytä varattuna ja mennään kerrankin rauhassa istuskelemaan iltaa kahdestaan hyvän ruuan pariin. Tarkoituksena on siis juhlistaa pienimuotoisesti mun maanantaina olevia synttäreitä jo etukäteen. Sunnuntaina ohjailen sit vuoden viimeisen sykeohjatun tunnin ja teen (yllätys,yllätys) kouluhommia.

Miten teidän viikkonne on sujuneet, millaisia treenejä siihen on kuulunut? :) Mukavaa viikonloppua kaikille!


Kuvat: Instagram lauraannika

BodyJam 67

BODYJAM 67 TRACKLIST

Alkuun taas varoitus: jos et pääse jamissa käymään, tämän postauksen lukeminen voi olla pelkkää itsensä kidutusta. Findeltä sainkin jo eilen facessa uutta ohjelmaa hehkuttaessani kommentin, että mun jamihöpöttelyistä tulee aina sellainen olo, että sinne vaan haluaa päästä. Ja niinhän se on: ei mikään jumppatunti voi  vetää meidän jamille vertoja- jos sitä edes jumpaksi voi sanoa, disco mieluumminkin!

Aloitetaan vaikkapa ihan alkulämmittelystä ja lyhyestä sarjasta (1 biisi). Alkulämpät on kivoja, ekassa biisissä on 63 ohjelmasta tuttuja käsiä. Toisesta lämpästä tykkään erityisesti, kappale on kiva ja koreot hauskan erilaiset siihen mitä nyt vähäänaikaan on isolationissa ollut. (Itseasiassa tän biisin meinasin ottaa omaan spinuunikin, mutten sit viitsinyt kun huomasin että sitä tulee tässä jamissakin soitettua seuraavat 3kk). Alun lyhyt sarja taitaa olla jotain salsan ja reggaetonin väliltä, näin ainakin mun mutu-tuntumani sanoisi. Kivan rento kappale ja puhuttiinkin erään salikaverin kanssa, että tällainen irrottelu ja rennon ronskit liikkeet sopivat suomalaiseen naisvoimistalijahistoriaan niiden ojennettujen nilkkojen ja ryhdin vastapainoksi. Tykkään!! 

Alun pitempi sarja on hiphoppia, ja heti on ihan isolla todettava, että TÄTÄ ON NIIN ODOTETTU! En oikeastaan edes muista milloin viimeksi jamissa olisi ollut tällaista kunnollista hiphopsarjaa. Edellisestä taitaa olla aikaa ainakin kolmisen vuotta (korjatkaa joku jos muistatte tarkemmin!). Ja tässä hiphopissa riittää hommaa niin aivoille kuin kropallekin: raskaita hyppysarjoja, nopeita jalkasarjoja ja aggressiivisia, jopa krumping-tyylisiä liikkeitä. Koreo on toisaalta haastava niin, että hiottavaa tekniikan kanssa riittää, mutta samalla sen verran yksinkertainen että tehot saa irti melkein alusta alkaen. Hyvät biisit, vaikka ovatkin tosi monet jo aikaisemmista jameista kierrätettyjä. Tässäkin koreografia kehittyy asteittain loppua kohti, ja viimeisessä biisissä ennen palauttelua pääseekin irrottelemaan ihan kunnolla. Omiksi suosikeiksi on nostettava Blow The Roof, sekä Tambourine.

Palauttelua ja jäähdyttelyä ei olla vielä uudesta menty, joten niistä en vielä pysty kirjoittamaan. Lisään kommentit niistä kuitenkin myöhemmin tähän samaan postaukseen edittinä! :)

Sit päästäänkin loppuhuipennukseen, eli lopun pitkään sarjaan. Se oli myös tällä kertaa housea, ja siitä on sanottava ettei se petä koskaan. House sopii lopun pitkään sarjaan, sillä siinä saa fiiliksen kattoon ja ne lopun tykitysbiisit menee siihen justiinsa eikä melkein. Biisit on aivan täyttä timanttia, joten odotukset oli korkealla. Eikä sarja todellakaan pettänyt- tälläkään kertaa. Koreografiassa on paljon hyppyjä, isoja käsiliikkeitä sekä pyörimistä. Sykkeen saa siis nostettua takuuvarmasti. Ja kun pääsin alussa jo mainitsemaan pitkästä aikaa oikeasti haastavasta koreografiasta, tämän sarjan ns. suvantokappaleessa päästään asian ytimeen: käsisarja on yksi haastavimpia vuosiin. Siihen kun lisätään vielä jalat ja liikkumista sivulta sivulle, on sekametelisoppa valmis :D! Tässä riittääkin siis haastetta pitemmäksikin aikaa, mikä sopii minulle paremmin kuin hyvin. Sitä jamin kuuluukin olla!

Ja ehei- ei hehkutuksesta vielä päästy. Koreoiden lisäksi on pakko antaa extra-credittiä tämän ohjelman rakenteelle. Lopun pitkä sarja kehittyy asteittain, poiketen positiivisesti muutamista aikaisemmista ohjelmista. Fiilis nousee siis portaittain, tempo myös. Viimeisessä kappaleessa mennäänkin uudestaan eräs jo aikaisemmin tanssittu kappale, lähes tuplanopeudella. Tämä oli aivan uskomaton veto, toimii!

Lisäksi mukana oli eräs meille kaikille aivan täytenä yllätyksenä tullut juttu, jota ei ole ainakaan muistaakseni  tainnut koskaa aikaisemmin olla ohjelmissa. Jos nyt haluat säästää itsellesi pikku yllätyksen loppuun, älä lue seuraavia lauseita!! Mutta teille ketkä ette malta itse sitä käydä kokeilemassa spoilaan sen tässä: lopun pitkän sarjan keskellä palataankin yht'äkkiä takaisin hiphopsarjaan, joka mennään läpi housen kappaleeseen. Siitä tempo taas pikkuhiljaa kiihtyy, ja lähdetään loppuhuipennukseen viimeisen kappaleen pariin.

Aivan mieletön veto Gandalfilta! Just tällaisia juttuja jami tarvitseekin uudistuakseen sekä samalla pitääkseen tasonsa. Nyt ei voi muuta sanoa kuin että melkein jopa voin sanoa pikkasen ärsyttävän, että jamit jää koko joululomalta väliin- niin hyvästä ohjelmasta on kyse. Täytyy ottaa iPodi mukaan ja ainakin henkisesti jammailla siellä maailman toisella puolellakin, ettei pääse kaikki juuri opittu ihan täysin unohtumaan. Muuten omistan tammikuussa tunnille tullessani taas kaksi vasenta jalkaa ja oikeaa kättä ;)

Summa summarum: tämä jami haastaa, tuo yllätyksiä ja on piristävää vaihtelua. Ei ole siis sitä tasavahvaa jamia mitä yleensä. Myönnän, koreo voi olla tosi haastava jos on vasta aloittamassa jamia tai ei ole tanssillisesti kovin lahjakas, mutta luovuttaa ei kannata! Se jos mikä palkitsee, kun sitten lopulta saa kaiken menemään ja pääsee tykittämään oikein tunteella! 

Postaustoiveita?

Moikka! Mun viimeinen kokonainen viikkoni Suomessa tänävuonna starttasi eilen käyntiin. Vielä mennään ihan perus arkisilla jutuilla, mm. treenaten ja koulujuttuja sekä työasioita hoidellen. Aloin tässä jo miettimään myös hyvissä ajoin loma-aikani postauksia. Sillä Meksikosta käsin tuskin juurikaan aikaani blogille suon, ajattelin että vielä ehtisin kirjoitella teille joitakin toivepostauksia varastoon, ja ajastaa ne sitten lomani ajalle. Miltä tällainen kuullostaisi?

Onko teillä siis mitään postaustoiveita tai aihepiirejä, joista lukisitte mielellänne lomani aikana? Tämän viikon ajan voisin ottaa toiveita vastaan joko blogissa tai sähköpostilla, ja kirjoittaa niitä sitten luonnoskansioon valmiiksi. Näin ei tarvitsisi ihan kolmen viikon postaustaukoakaan pitää. :)

Kivaa alkavaa viikkoa kaikille, palaillaan vielä myöhemmin!

Ääni ja verbaliikka ohjaajan työvälineinä

Törmäsin tähän aiheeseen taas pari viikkoa sitten lähemmin, kun eräässä cardio-ohjauksessani ensimmäisellä puolikkaalla mikki ei toiminut ollenkaan. Ennen tunnin alkua tsekatessani se vielä meni päälle, mutta alkulämpän alkaessa ei enää tapahtunutkaan mitään. Vaihtelin pattereita ja kokeilin kolmea eri mikkipantaa- ei siltikään mitään. Siinä vaiheessa kirosin mielessäni että ei helv.., siinä menisi tämänkin tunnin fiilikset, sillä huutaen ei viitsi juuri ylimääräistä ohjeistaa.

Erityisesti spinningtunnilla tunnelman luominen ja liikkeiden demonstroiminen satulasta käsin on nonverbaalisti melko hankalaa. No, mutta eihän siinä muukaan auta, kun vaihtoehtoja ei ole: jos tekniikka ei toimi niin se ei vaan toimi. Puolivälissä palautuksen aikana vaihtelin taas mikkipantoja, ja yhtäkkiä kovan vinkaisun jälkeen yksi lähti kuin lähtikin toimimaan moitteettomasti. Toisen puolikkaan sain sitten edes vedettyä äänellä ja tunnelmaakin luoden. Silti oli ääni käheänä jo siitä puolen tunnin huutelusta. Tästä sainkin ajatuksen tähän postaukseen, josta en ole aikaisemmin tainnutkaan sen kummemmin blogissa puhua: äänestä ja verbaliikasta ohjaajan työvälineenä.

Aika hankala on miettiä jumppatuntia, jossa ohjaaja ei ohjeistaisi liikkeitä, tekniikkaa, tulevia kappaleita ja tunnin rakenneta äänen avulla. Äänellä saa luotua myös tunnelmaa: kovemmissa kappaleissa voi ohjeistaa vähän napakammin ja kovemmalla volyymilla, palautteluissa ja rauhallisemmissa biiseissä taas tavallisella puheäänellä. Mulla itselläni ohjaustyyli on aika tiukka, ja ääni sen mukainen: yleensä viimeisissä sykehuipuissa mennään tsempit ihan huutaen. Huonoa sanaa en ole kuitenkaan koskaan tyylistäni saanut, joten ehkä mä sitten teen jotain oikein.

Oman ohjaustyylin löytämisessä menee joillakin pitempään, toisilla vähemmän aikaa. Omana tavoitteenani on ollut aina alusta alkaen se, että haluan pitää ns. "siviili-Lauran" ja ohjaajalauran mahdollisimman lähellä toisiaan: joillakin ohjaajilla ääni ja olemus muuttuu mikin päälle napsauttaessa meinaan niin hurjasti, että se tuntuu ihan hassulta. Tähän olen aina koettanutkin kiinnittää erityistä huomiota, jotta pysyisin mahdollisimman samana tyyppinä, poljin sitten siellä edessä tai asiakkaiden seassa. Tällöin asiakkaatkin saavat musta uskottavamman, mutta samalla myös samaistuttavamman kuvan.

Verbaliikka tunneilla on ihan oma lajinsa, jonka oppiminen tosiaan vaatii aikaa ja kokemusta. Omaan tyyliin sopivimmat tsemppilauseet ja ohjeistamistyylit löytää vain kokeilemalla. Tärkein neuvo on ehkä se, että koskaan ei kannata matkia muita, tai kokeilla toistaa samoja maneereita kuin jonkun toisen ohjaajan on kuullut käyttävän: se ensinäkin paistaa läpi, ja toisekseen ei kehitä sitä omaa persoonaa ohjaajana. Sanavalintojen lisäksi kannattaa miettiä intonaatiota, joka saattaa usein jäädä tiedostamattomaksi: onko kaikissa lauseissa nouseva intonaatio, vai onko puhe tasaista? Itse yritän päästä irti juuri tuosta ns. ohjeistavasta tyylistä, jossa jokaisen lauseen intonaatio on nouseva, ja saada väliin enemmän myös tavallista höpöttelyä ja spiikkejä. 

Summa summarum: äänenkäyttö on yhtä persoonallinen kuin jokainen ohjaajakin. Jokaisella on ne omat tapansa jotka on todennut toimivimmaksi, ja ne voi löytää ainoastaan kokeilemalla, kysymällä ja ottamalla palautetta vastaan. Itsekin sitä välillä ohjaajana toivoisi, että saisi enemmän rakentavaa kritiikkiä: silloin ainoastaan pystyy kehittämään itseään enemmän asiakkaiden toiveiden mukaiseksi. Jokaiselta ohjaajalta meinaan varmasti löytyy niitä maneereja, joita toistaa tiedostamattaan, ja jotka saattavat olla melko ärsyttäviäkin. :D Siksi esim. tunnin videoiminen saattaa paljastaa näitä juttuja ohjaajalle itselleen. 

Tähän postauksen perään haluaisinkin kysäistä ihan mielenkiinnosta teiltä lukijoilta, että viekö tollaiset teknikkaongelmat mielestänne tunnin fiiliksen? Tai kuinka tärkeitä ne ohjaajan spiikit teille ovat, pakollisten ohjeistusten lisäksi?

SpinCardio 8 tracklist

Saan usein kyselyitä mm. facebookin kautta, että mikä se ja se kappale oli tunnilla, kun asiakkaat ovat tykästyneet ja haluaisivat saada biisit omaan soittimeensakin. Aina välillä olen näitä tänne blogiinkin jakanut ja ajattelin nyt taas ohjelman vaihdoksen aikaan linkitellä uuden listan tähän. Joten kaikki mun tunneilla käyvät: tässä uusi lista joka tulee kokonaisuudessaan poljentaan luultavasti sunnuntaina tai viimeistään ensi keskiviikkona. Eilen otettiinkin jo muutamat maistiaiset tästä, ja tänpäivän tuuraukseen saadaan vielä 1-2 biisiä lisää. Tässäpä siis tämä, olkaa hyvät! Mitä pidätte? :) Tänään mennään siis klo.18.15-19 sykeohjatun cardion merkeissä. Siitä sunnuntaina jatketaan. Be there!

Lämpö istuen: Daddy Yankee-Limbo
Lämpö ist/seist: Pitbull ft. Kesha- Timber

Työ1
Mäki ist/seist: Scooter- J'adore hardcore
Mäki istuen: Kato- Are you gonna go my way
Mäki seisten: Insomnia- Faithless
Painonsiirrot: Blurred Lines- Robin Thicke ft. Pharrell (Melbourne beats mix)

Palautus: TSNEH- Juha Tapio

Työ2
Mäki seisten: Welcome to the jungle- Guns 'n roses
Mäki ist/seist: Tsunami- DVBBS & Borgeous
Sykehuippu, alamäki&juoksut: Hold me tonight- Clubland Hardcore

Palautus: One way or another (Teenage Kicks)- One Direction
Venytys: Me ei olla enää me- Sanni

(joistain kappaleista ohjelmassa hieman eri versiot, mutta en niitä löytänyt youtubesta)

Spinning Cardio 8:n suunnittelua

Tälläkin hetkellä mun pitäisi olla lukemassa kristillisten kirkkojen moraalikäsityksistä. Minkä sille vaan mahtaa, kun motivaatio on ihan hukassa- ajatukset jossain ihan muualla kuin koulussa. No mutta, sitä sattuu. Suotakoot tämä nyt, vaikka sitten väliaikaisena vaiheena. Jos sitä joulun jälkeen nappaisi itseään taas niskasta kiinni, ja alkaisi haaveilun tai nautiskelun sijaan keskittymään myös niihin karuihin realiteetteihin.. :D

Siitä mun ei ollut kuitenkaan tarkoitus puhua, vaan uudesta spinuohjelmasta. Lupailin uusia kappaleita ja uutta ohjelmaa asiakkaille nyt parin viikon päähän, mutta jollain tavalla tunnen olevani taas vähän umpikujassa. Tekisi mieli saada jotain uutta, rutiineista poikkeavaa aikaan, mutta mun mielikuvitukseni ei vaan riitä keksimään sellaista. Joskus ajatuksia ja ideoita vilisee paljonkin, nyt ei meinaa tulla mieleen millään mitään. Niinhän se kai menee, että ne ideat tulee silloin kun niitä vähiten yrittää väkisin hakea. 

Kappaleita löytyisi vaikka millä mitalla, eli ehkä se suurin problematiikka tässä tulee tekniikoiden osalta. Aika pitkään oon mennyt hyvin samantyyppisellä tuntikaavalla. Tosin syksyn alussa vaihdoin työosuudet kolmesta kahteen pitkään. Kappaleiden teemat ovat pysyneet silti aina aika samanlaisina: painonsiirrot, vastuskiihdytys, alamäki, mäkiä seisten ja istuen. Spinun kanssa nyt ei kamalasti voikaan lähteä sooloilemaan ja tekniikoita ei ole määräänsä enempää (ainakaan varteenotettavia vaihtoehtoja), mutta silti haluaisin jotain piristävää ja uutta keksiä. Pitäisi varmaan  joskus harkita jotain koulutus/ideapäivää näidenkin juttujen osalta.

Kysymys kuuluukin siis, että rakkaat lukijat: tuleeko teillä mitään kivaa mieleen? Mitä siis itse esimerkiksi asiakkaana haluaisitte tunnilla kokeilla, virkistävänä vaihteluna noille tavallisille tekniikoille? Toki meitäkin on moneen junaan, ja jotkut tykkäävät siitä tutusta ja turvallisesta tyylistä. Itsellä kuitenkin alkaa ainakin tympiä, kun useamman kerran viikossa polkee sillä samalla kaavalla. Ihan sama kuin vaikka pumpissa: vaikka treenattavat lihasryhmät pysyvät ohjelmasta toiseen samana, haluaa sitä silti niihin kappaleisiin ja tekniikoihin vaihteluita. 

Biisilista on osittain jo valmis, mutta kappaleitakin saa ehdottaa. Yleensä pyrin ottamaan ns. "tulevia hittibiisejä", esimerkiksi Aviciin Hey Brotherin soitin loppuun jo kesän lopussa spinuohjelmassani. Näin ne renkutukset ei ala asiakkaitakaan ärsyttämään, kun joka tuutista soivat samaan aikaan. :D Erityisesti hyvistä suomalaisista kappaleista otan vinkkejä vastaan!

Loppuviikosta ajattelin toteuttaa pitkästä aikaa ruokapostauksen. Siihen saakka toivon, että voisitte auttaa mua tämän umpikujan kanssa. Kiitoksia jo etukäteen, ja kuulemisiin! :)

---

PS! Sain sähköpostiini kivan vinkin joulukalenterista yhteistyökumppaniltani 24hSportilta, josta ajattelin että voisi olla teille lukijoillekin iloa. Mahdollisuutena on voittaa erilaisia tuotepaketteja ja lahjakortteja päivittäin! Kampanjasivulle ja joulukalenteriin pääset jo tutustumaan TÄSTÄ. :)

Katsaus viikkoon 46

Dimitri Vegas, MOGUAI, Like Mike & Baauer- Mammoth Shake

Moikka! Toivottavasti teidän alkuviikkonne on sujunut mukavasti :) Sateisesta säästä huolimatta mun maanantaini ja tiistaini ovat olleet taas oikein mukavia päiviä. Melkein pessimistinä alan jo ihmettelemään, että missä vaiheessa se elämä alkaa taas runnomaan, kun ainakin viimeiset neljä viikkoa on menty ongelmitta ja ajatukset jossain ihan muualla kuin harmaassa arjessa. Toivottavasti ei ainakaan vielä, kun on vauhtiin päästy niin antaa mennä vaan.. <3

Tänään en jaksa kirjoittaa mitään teemapostausta tai sen kummemmin treeniin liittyvää. Kuten moni toivoi kommenttiboksissa, ajattelin kirjoittaa tämän viikon lifestylepostauksen nyt tällaisen viikkokatsauksen muodossa. Mun oli tänään tarkoitus mennä kuvaamaan teille päivän asukin, mutta ulkona oli niin järjetön sade ja myräkkä etten sitä päässyt tekemään.. No, joku toinen päivä uusi yritys sitten. :)

Meidän salilla on tällä viikolla avoimet ovet, joten innolla odottelen uusia naamoja tunneille mukaan, erityisesti spinningeihini. Muutamia vierailijavarauksia siellä näkyikin jo, ainakin huomiselle! Rohkeasti mukaan vaan, jos tosiaan tiedät millä salilla ohjailen. :)  Eilisen treenit jäivät ainoastaan core+venyttelyyn, sillä stadissa hujahtikin taas pitempään kuin oli tarkoitus. Tänään luvassa on iltadiskoa, uusien sormiledien kanssa joita salikaveri sai lisää 100kpl erän. Edelliset sata menivät hujauksessa, ja nyt meidän jamittajilla onkin ihanan monella omat discovalot käsissään! Hintakaan ei päätä huimaa, sillä valot maksaa 10snt kipale. Treenien osalta huomenissa tosiaan omaa ohjausta, ja loppuviikko onkin sitten tosi auki-jos salittelemaan ehdin edes ollenkaan.

Eilinen meni tosiaan taas Helssingin suunnalla, torstaina suunnistan sinne illaksi taas. Ihan mahtavaa kun perjantait on koulusta vapaita, viikkokin joustaa ekstempore jutuille paremmin :). Lauantaina olen myös stadin suunnalla, mutta blogin merkeissä. Onko joku muu tulossa Indiedaysin Inspiration päivään? Meidät voi Noran kanssa bongata sieltä 12-16 välillä!

Zarasta tarttui mukaan mm. aivan täydelliset tikkisaappaat <3

Viikonloppuna olen luvannut ratsastaa pari ponia, sekä sen lisäksi tosiaan tuo ID tapahtuma. Eikä siinä vielä kaikki, toki sunnuntaina on oma ohjaus ja lauantaina illalla ehkä tarkoitus lähteä viihteelle. Itse tosin pitää ottaa rauhassa, koska sunnuntain työt määrittelee aika paljon.. Toisaalta, ehkä ihan hyvä niin. :) Ihan toiminnantäyteisiä päiviä siis luvassa. Tässä tullaan taas siihen, että treeneistä on pakko luistaa jos haluaa ehtiä kokea myös muuta. Joskus olisin ehkä kokenut siitä huonoa omatuntoa, mutta nyt tilanteen huomioon ottaen ei mua vieläkään yhtään haittaa vähän ottaa saleilusta pois. Ehtii sitä myöhemminkin, nyt mennään näillä ja nautitaan tästä!

Siinä mun viikkoni suunnitelmia lyhyesti :) Mitä teillä on luvassa loppuviikosta ja viikonloppuna? Toivottavasti nähtäisiin mahdollisimman monen Indiedaysilaisen kanssa lauantaina, saa tulla ehdottomasti moikkaamaan! Kivaa loppuviikkoa, palaillaan vielä myöhemmin muissa merkeissä! :)

Kuvat: Instagram Lauraannika

Tässä ja nyt.

Stig- Niks ja naks

Tähän maanantai-iltapäivään heti kevyesti tällainen elämän syviä sävyjä pohtiva postaus- tosin ihan positiivisessa mielessä vain. En tosiaankaan halua jumittaa kenenkään päätä tähän aikaan viikosta vielä liikaa. :D Aiheesta on tullut keskusteltua ystävien kanssa niin autossa pimeällä moottoritiellä ajaen, kuin sängyllä maaten ja höpötellen. Monissa blogeissa tämä aihe on nyt ollut jostain syystä paljon esillä, mutta tosiaan omat ajatukseni eivät juonna sieltä. Kun kelaa postauksiani vähän taaksepäin, voi tämän postauksen aiheisiin törmätä jo siellä. (Ainakin jos osaa yhtään rivien välistä lukea.) Kiitokset jo etukäteen jos joku jaksaa lukea postauksen loppuun asti ja vaikka eksyisi kommentoimaankin. Tämä aihe on nyt mun ajatuksissani niin vahvasti läsnä, että siitä oli pakko kirjoittaa hieman pidemminkin. 

Viime viikot ovat olleet mulle aivan erilaisia kuin normaali arki. On sattunut ja tapahtunut. Oon päässyt kokemaan ja tekemään vaikka ja mitä sellaista, mihin en olisi koskaan uskonut ajautuvani. Itse asiassa muutamat asiat ovat loksahtaneet yhteen niin pelottavasti ja sattumoisin samaan aikaan, että ihan vakavasti ensi kertaa harkitsen jonkun korkeamman voiman johdattamista- kaikella tässä hetkessä tuntuu olevan syy ja seuraussuhde toisiinsa. Onneksi positiivisessa mielessä kuitenkin. Myös mun oma asenteeni arkea ja elämää kohtaan on ollut aivan täysin erilainen kuin yleensä, en tiedä miten se yhtäkkiä muuttui mutta koin vaan jonkinlaisen herätyksen että haloo, sun on tehtävä ja koettava nyt, ei sitten!  (Tai okei myönnän, on tähän yksi syy olemassa, mutta sekään ei todellakaan ole vaikuttanut kaikkien näiden ajatusten heräämiseen.)

Oon tehnyt monia asioita aivan ekstempore, todella lyhyellä varoitusajalla yllättyen positiivisesti. Oon tavannut paljon uusia ihmisiä ennakkoluulottomasti, keskustellut tulevaisuudesta ja mm. löytänyt itseni sanomatalon syövereistä perjantai-iltana puoli kahdeltatoista. Viime viikolla jätin yhden koulupäivän väliin, ja lähdin kurkkaamaan radiokulissien taakse Punavuoreen. Tuoltakin reissulta jäi matkaan paljon hyvää mieltä, rohkaisua ja mielenkiintoisia keskusteluja eri radiopersoonien kanssa. Sunnuntai meni PMMP:n viimeistä keikkaa Suomipopin paikoilta katsellen. Olen uskaltanut päästää irti rutiineistani, ja mennä vähän epämukavuusalueelle. En tarkemmin halua paljastaa mihin tuolla viittaan, mutta sen verran voin sanoa että jos en paria asiaa olisi uskaltanut tehdä, edellä mainittuja  asioita ei olisi tapahtunut. Ja ne asiat mitä tein, eivät todellakaan ole sellaisia mitä 'normaali' Laura tekisi. Lähiaikoina oonkin siis alkanut käyttämään mulle uutta ajatusmallia, elämään tässä ja nyt. Hakemaan kokemuksia nyt eikä suunnitella niitä "sit kun".

Yleensä kaikki suuret muutokset pelottaa, ja harvoin lähden mihinkään mukaan suunnittelematta sitä tarkasti etukäteen. Nyt oon havahduttanut itseni usein ajattelemasta, että miksi ihmeessä pitäisi olla niin? Miksi kaikki pitäisi aina suunnitella niin tarkasti etukäteen? Usein ne hauskimmat ja ikimuistoisimmat jutut tapahtuu, kun vähän ottaa riskiä ja lähtee mukaan ajattelematta sen kummemmin liikaa, nyt olen päässyt sitä itsekin todistamaan. Mutta näinhän se elämä vain menee, että erilaisten sattumusten kautta vihdoin tajuat jotain, joka sitten herättääkin ajattelemaan toisin. Kokeilemalla ja tekemällä oppii ja ymmärtää.

Yksi rohkaiseva ja herättelevä lause jonka kuulin viime viikolla eräältä ihanalta aikuiselta ystävältäni meni jotakuinkin näin: "Hetkistä ja asioista pitää osata nauttia nyt, eikä miettiä liikaa tulevaa tai mitä voisi tapahtua jos teen niin ja näin. Niitä ajattelemalla tässä ja nyt olevat ilot menevät kokonaan ohi, eikä niistä pysty nauttimaan täysin siemauksin. On vaan annettava itselle lupa olla onnellinen ja vilpittömästi nauttia siitä mitä tällä hetkellä on." Siinä oli kiteytettynä kaikki se, mitä itsekin lähiaikoina olen pohdiskellut. Ennen kevään kirjoitus- ja pääsykoerumbaa oonkin päättänyt ottaa suurimmaksi elämänläksykseni alkaa käyttämään tuota taktiikkaa yhä enemmän ja enemmän. Ainakin viimeisten viikkojen aikana olen huomannut sen muokanneen koko ajattelutapani ja asenteeni parempaan suuntaan. Jopa niin paljon, että maanantaiaamuna pimeässä kouluun suunnatessa pystyin vain hymyillä ja ajatella, että kaikki on niin mukavasti. Että mitäköhän spontaania ja odottamatonta tämä viikko voisikaan tuoda tullessaan.

Näillä ajatuksilla uutta viikkoa eteenpäin. Tällä kertaa avasin vähän ajatusmaailmaani enemmänkin, toivottavasti saitte kiinni siitä mitä hain. Luvatkaahan tekin siellä ruutujen toisella puolella kokeilla tätä ajatusmallia! Sillä yrittänyttä ei laiteta, ja tässä omista kokemuksistani voin sanoa että se spontaani heittäytyminen voi johtaa mitä hassumpiin yhteensattumiin ja juttuihin, joita ei unohda. Ja vaikka ei johtaisikaan, niin ainakin voi sanoa että yritti, eikä tarvitse jäädä katumaan että miksi en edes yrittänyt. 

Ensimmäinen oma sykeohjattu SpinCardio

Eilen pääsin siis ensimmäiseen kosketukseen (ohjaajan näkökulmasta) sykeohjatun spinningin kanssa. Sitä aiemmin mulle näytettiin vain pikabriiffauksella miten laitteet kytketään päälle, ja miten ne suljetaan. Tarkoituksena oli käydä harjoittelemassa noiden hommelien kanssa kerran-pari ennen ensimmäistä oikeeta tuntia, mutta kuten varmasti bloginkin puolelta on ilmennyt, niin viimeviikot ovat olleet aika moista hulabaloota, enkä mä sitten tietenkään saanut itseäni harjoittelemaan asti. Lähdinkin sitten eilen kylmiltään vetämään ensimmäistä omaa sykeohjattua spinning cardiotani.

Yllättävää kyllä, pienen alkuhapuilun ja asiakkaiden ohjeistuksen jälkeen kaikki toimi moitteettomasti. Monet mun asiakkaistani ovat tosi kokeneita sykeohjatussa kävijöitä, joten he taisivat tuntea laitteen melkeimpä paremmin kuin minä :D Mutta kaikki saatiin pelittämään ajallaan, ja ohjelma käynnistyi niinkuin pitikin. Meillä käytetään siis Polarin Cardio GX- järjestelmää, joka siis heijastaa jokaisen halukkaan sykkeen napista seinälle. Tehoalueita on 5, ja niiden välillä mennään tunnin tyypistä riippuen.

Sykeohjaus tuo mukanaan plussia ja miinuksia, siksi mä olenkin sen käyttöönottamista aika paljon pohtinut omalla kohdallani. Toisaalta on mahtavaa, että asiakkaat saa vähän vaihtelua tunneille ja omaa kehittymistä tai tehojen käyttöä voi seurata reaaliaikaisesti seinältä ohjaajan yksilöllisessä opastuksessa. Toisaalta miinuspuoliakin löytyy. Omasta mielestäni se sykeluvun tuijottelu vie pois aika paljonkin sitä liikkumisen fiilistä, eikä mielikuvilla tai omilla kehon tuntemuksilla ole niin mielessä tilaa. Jos omaa maksimisykettä ei tarkalleen tiedä ja sen laskee kaavalla, voi luku vääristää paljonkin seinällä ja treenin tehot mennä ihan päin prinkkalaa. Välillä laitteen kanssa on lisäksi muitakin hankaluuksia, kuten sykkeiden heittelyä nollasta sataan ja virheluentaa vieressä polkevilta.

Tosiaan tunti sujui eilen mukavasti, ja samalla tein selväksi kaikille asiakkaille sen, ettei mun cardiotunnit tule millään tavalla tämän myötä sunnuntailta muuttumaan. Niille, jotka sykeohjauksen haluavat, on nyt mahdollisuus saatavilla mutta todellakaan kaikkien sitä ei tarvitse ottaa. Eilenkin kuudestatoista asiakkaasta vain n.5-6 halusi sykeohjausnapin vain itselleen. Itsekään en siis omaa sykettäni kytkenyt tuohon tauluun, ihan vaan siitä syystä etten näe sitä tarpeelliseksi, ja omien sydän"vikojeni" takia ne lukemat saataisivat vain saada osan asiakkaita vertaamaan omia lukemiaan niihin. Henkilökohtaisesti en siis tuosta niin perusta, mutta asiakkaiden toiveiden vuoksi ajattelin käytön opetella ja tuoda pienen vaihtoehtoisen lisän sunnuntaicardioihin.

Katsotaan siis miten tämä tästä lähtee pyörimään, ja millaisen suosion tämä lisä asiakkaiden keskuudessa tulee saamaan :). Nyt mun kysymykseni tähän loppuun kuuluisikin, että oletteko te muut päässeet koskaan käyttämään tätä kyseistä järjestelmää? Millaisia ajatuksia se teissä herättää- puolesta/vastaan?

En siinä säätöjä näprätessäni ehtinyt juuri kuvia napsia, mutta aika lailla

näinkin sekasortoiselta se mun ohjaajan paikkani näytti ennen sunnuntaitunnin alkua :D

Viikon suunnitelmia & arvonnan voittajat!

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille! :)

Mulla sama fiilis, josta sepostelin viime postauksessa on jatkunut edelleen. Musta tuntuu, että joku korkeampi voima on nyt pelottavan mukavasti jopa mun puolellani :D Maanantaiaamu alkoi sillä, että ihmettelin miksi suomipop oli tägännyt mut johonkin instagram-julkaisuunsa. Sitä vähän aikaa siinä ihmettelin ja pistin viestiä et mikä homma tää oikein on- 1000 ig seuraajan rajan ylityttyä kaikkien seuranneiden kesken oli arvottu 9 uutuuslevyn paketti plus kaksi lippua PMMP:n viimeiselle keikalle, ja ne tuli mulle! Mitäh?! :D

Tällä viikolla varmasti monilla opiskelijoilla on syyslomaa- meillä se on pituudeltaan naurettavat kaksi päivää, joista toinen olisi vielä mulla muutenkin vapaa. No, kelpaahan se yksikin päivä vapaata lisää aina, en valita. :D Mitään sen kummempia lomasuunnitelmia en siis pysty tekemään, sillä varsinkaan mihkään pidemmälle ei tuossa ajassa ehdi läheä. Treenailen siis normaalisuunnitelmien mukaan. Lisäksi tämän viikon suunnitelmiin mahtuu mm. ratsastusta, ja pari kertaa ehdin onneksi tämänkin viikon aikana liikkua Helsingin suuntaan... :) Tänään kävinkin jo ekstemporeena  tsekkaamassa uuden Teemu Selänteestä kertovan dokkari/leffan Finnkinossa. Ja se oli muuten tosi hyvä, suosittelen. Jopa tuo vastakkaisen sukupuolen edustaja myönti tirautelleensa muutamat liikutuksen kyyneleet leffan aikana. :D

Eilen arvoin random.orgin avulla myös IsoSmile- postauksen arvonnan voittajat. Hammasliuskapaketin voitti Anette ja valkaisevan hammastahnan Adae- tarkkailkaahan sähköpostejanne niin saadaan teille palkinnot tulemaan. Onnea molemmille ja kiitos kovasti kaikille osallistuneille! :) Tuossa taas huomasi kuinka paljon teitä siellä ruutujen takana oikeasti onkaan, paljon uusia kommentoijia oli tuttujen vakionimien lisäksi :)

Tällasia siis tällä viikolla mulla suunnitelmissa. Paljon kaikkea kivaa tiedossa, katsotaan jos jotain postausta tälle viikolle saisin vielä kirjoiteltua myöhemmin. Kuten Liina edellisessä postauksessa kehotti, aion nyt kuitenkin keskittää isoimman energiani nauttimiseen ja hetkessä elämiseen täysin siemauksin, kun se on mahdollista.. :) Toivottavasti teilläkin kaikilla on mukava viikko luvassa ja kivaa lomaa kaikille ketkä sitä pääsevät viettämään! :)

Tuplajumpat

Mun perjantait ovat nykyään aina tuplia jumpan osalta- kiitos ihanan pumppispinning combon paluun. Muutama vuosi taakkepäin tällaiset perjantait tulivat tavaksi, mutta tuntimuutosten takia ne sitten jäi hetkeksi ja kävin perjantaisin ainoastaan pumpissa. Nyt uuden syksyn kalenterin muutosten kohdalla olinkin onnesta soikeena, kun tämä mun treeniviikkoni lempparein tuplacombo oli taas takaisin alkuperäisenä, sellaisena kuin sitä aikoinaan joka perjantai vedin!

Tunnit ovat kyllä olleet molemmat ohjelmistossa koko ajan, mutta nyt ne veti taas peräkkäin eräs meikäläisen lemppariohjaajista. Joissakin ihmisissä vaan on se jokin energia ja juttu, joka saa tsemppaamaan ja jaksamaan tiukissakin kohdissa reeniä- jopa useamman tunnin putkeen. Siinä vaiheessa kun kävelin tänäänkin jumppasalista jalat vapisten ulos ja ajattelin, että vielä pitäis vetästä se spinu tähän perään, olisin varmaan kääntynyt ovelta takaisin jonkun toisen ohjaajan kohdalla. Täytyy siis olla kiitollinen siitä, millaisten  oman alansa rautaisten ammattilaisten tunneilla on mahdollisuus käydä, ja heitä on myös kiittäminen monista omien epämukavuusalueiden ylittämisistä. Tällaiset ohjaajat antaa myös eniten inspiraatiota omaan tekemiseen. Kiitos siis teille, kun viikosta toiseen tsemppaatte ja vedätte tunnit täysillä niin, että aina salista saa lähteä hymyssä suin <3 Nimiä en tähän laita, mutta he joille viesti on suunnattu, tunnistavat itsensä kyllä. :)

Combon ensimmäinen osa on siis pump. Tänään pääsin vetämään "uutta" ohjelmaa toista kertaa. Mitenniin pumpissa käyminenkin on kaiken kiireen keskellä vähän jäänyt..? :D Ainakaan en pääse kyllästymään meneilläolevaan ohjelmaan. Kyykkybiisit tuntu erityisen tiukilta, samoin rinta ja hauis+ojentaja joiden painoja lisäilin edellisestä. Kokovartalotärinän kera siirryttiinkin spinusaliin. Nykyään se tuntuu vaan niin hassulta polkea asiakkaan paikalla. Hyvin vähän enää omilta ohjauksilta ja muilta jumpilta ehdin toisten ohjaajien spinningtunneille. (Muutamat tunnit tosin tekevät tässä poikkeuksen, kuten jo edellä mainittu.) Vieläkin enemmän kävisin mielelläni, jos vaan aikataulu antaisi myöten. Spinusta saa silti ihan eri tavalla jotain irti, kun ei tartte miettiä lisäyksiä ja ennakointeja kuten ohjatessa- voi vaan antaa mennä täysillä miettimättä liikoja. Tämä perjantain spinu onkin cardiotuntina hyvin saman tyyppinen kuin omani, eli tiukka setti hyvillä biiseillä.

Tässä combossa tulee treenattua ensin lihaskunto ja loppuun kunnon sykkeennosto aerobisen intervallitreenin muodossa- oikeaoppisessa järjestyksessä siis. Mun mielestäni erittäin toimiva yhdistelmä, monipuolinen ja tehokas. Enää harvoja tuplia itse vedän viikoittain, mutta tässä tulee yhdistettyä kaksi niin huippua tuntia peräkkäin että tämä on yksi niistä, joista en mielellään jää pois. Mulla tulikin sellainen kysymys mieleen, että millaisia comboja te yleensä vedätte- vai onko ne jopa triploja kuten jotkut teistä ovat joskus maininneet? Mikä on tehokkain yhdistelmä teidän mielestänne?

Kivaa viikonloppua kaikille, palataan ensiviikolla sen teille suunnatun yllätyksen parissa! :)

Jumppakuvia

Ompas mielikuvitukseton otsikko mutta menkööt.. :D Kun kuvailtiin Nooran kanssa teille videoita viime viikonloppuna, tuli samalla napsittua järkkärillä muutamia kuviakin. Kaiken kiireen keskellä sain nämä kuitenkin siirrettyä konelle vasta nyt, joten tässä muutamia kuvia teillekin jaettuna. Mä en voi muuta sanoa, kun että nuo meidän jumppasalin valot on vaan niin ihanat! Tuo niin hienon fiiliksen ja tunnelman niin kuviin, kuin tunnillekin!

BodyJam 66

BODYJAM 66 TRACKLIST 

Tällä viikolla pääsin vihdoin kokeilemaan uuden jamin kokonaisuudessaan. Ajattelin kirjoittaa teille heti näin ensivaikutelmasta tunnelmia, mutta varmasti mielipiteet voivat hieman keikkua suuntaan tai toiseen kun ohjelmaa pääsee kunnolla jatkossa työstämään. Ensivaikutelma sizzlerin ja tracklistin perusteella oli aivan mahtava, ja en voi koskaan aikaisemmin sanoa olleeni niin innoissani biisilistasta kuin tämän ohjelman 66 kohdalla. Kappaleilla osuttiin juuri oikeaan, enkä muuttaisi niiden osalta mitään. Kerronkin nyt enemmän tässä koreoista ja tanssityyleistä joita ohjelmassa on käytetty. Jos vasta pohdit jamissa käymisen aloittamista, nyt on sen aika. Tämän postauksen kanssa pääset alkuun, BodyJam 66!
Heti alkulämpästä homma lähtee täysillä käyntiin. ThatPower ja triple flickit saa fiilikseen. Toisessa lämppäbiisissä vähän lasketaan kierroksia ja keskitytään avaamaan kroppaa Nicki Minajin biisin tahtiin. Tykkään molemmista lämmittelyistä, erityisesti ykkösestä. Kakkonen on vähän samantyyppinen kuin 63 ohjelman Whip It.

Kolmosbiisi on ensimmäinen lyhyt sarja, josta ei oikeen oo sanottavaa. Nopeet jalkojenheilutukset saa ainakin meillä aina hyvät naurut aikaan. Ihan kiva lyhyeksi sarjaksi, tosin ne jalkahässäkät on ehkä vähän liikaa säätämistä ja vie tilaa tunnelmalta. Biisi on ihan kiva.
Alun pidempi sarja on mun mieleeni! Pitkästä aikaa suuntia käytetään jamissa oikein kunnolla. Mukana on liikettä niin eteen ja taakse reippaasti, kuin ympyränmallista juoksuakin. Kunhan koko ryhmä saadaan liikkumaan samaan suuntaan, sujuu koreo isommassakin porukassa. Meillä siihen meni se muutama kerta, mutta nyt aletaan jo pysymään oikeissa suunnissa, melkein :D. Biisit sopii liikkeisiin just eikä melkein.

Palauttelusta ei oo mitään sen kummempaa sanottavaa. Käsiliikkeet on tässä vähän hassut mutta nekin menee, voi olla että mielipide puolesta tai vastaan muodostuu niistä vasta myöhemmin :D Vähän erilaista settiä taas kuin esim. edellisen ohjelman palauttelussa.

Lopun pitkän sarjan oon nyt mennyt kerran kokonaisuudessaan läpi, siitä niin tarkkaa kokonaiskuvaa en oo siis ehtinyt saada. Ennakko-oletuksina ja sizzlerin perusteella luvassa oli kovaa settiä niin biisin kuin koreoidenkin osalta, enkä todellakaan pettynyt! Koreografia on vaihteleva ja jopa aika kova hyppypomppimistensa ansiosta. Mitään ei oo silti liikaa, tai toistoa ei tuu niin että pääsisi tylsistymään. Käsisarjat on tosi vaikuttavan näkösiä nopeesti tehtynä ja antaa sopivasti haastetta. Tässäkin musiikki menee niin justiinsa liikkeiden mukaan, että se vaan vahvistaa sitä mahtavaa fiilistä mikä tätä tehdessä tuli pintaan. Viimeisestä biisistä ,D#Fat erityismaininta. Siinä me pistettiin discovalot kokonaan päälle ja volaa kaakkoon- kylmiä väreitä koko kuusiminuuttinen.  Tykkään, tykkään tykkään! <3


Innostuin nyt kirjottelemaan vähän tarkemmin jokaisesta kappaleesta, mutta siitä toisaalta saattaa olla apua myös niille ketkä jamin kokeilua vasta harkitsevat. Tollasta siellä on nyt siis luvassa :) Mitä te muut ootte tästä ohjelmasta mieltä? Mä voisin taas luokitella tämän kuuskutosen kyllä helposti sinne kaikkien aikojen lempparit- kategoriaan. Ilman minkäänlaisia epäröintejä!

Viikko 38

Conor Maynard- Animal (Wide Boys Remix)



Hej på er alla!

Siitä on taas tovi kun viimeksi postailin. Tarkoitus oli laittaa teille täksi päiväksi postausta ja analyysiä uudesta jamista, mutta päästiinkin eilen tekemään uutta ohjelmaa vasta puoliväliin. Ensviikolla siis sen postauksen kanssa uusi yritys :) En kuitenkaan halua jättää tätä viikkoa aivan täysin kirjoittelematta, vaikkei mitään sen kummempaa aihetta tai teemaa tähän olekaan. Kuulumisia siis pelkästään luvassa. Ajattelin tässä samalla kysäistä myös vähän toiveita. Kiinnostaisko kysymyspostaus tms? Ainakin se treenivaatehaaste on edelleen tekemättä, sen teen kun aikaa järjestelyihin vain saan hommattua.

Viikonloppu ja alkuviikko on mennyt niinkin mielikuvituksettomissa merkeissä kuin ylppäreihin lukiessa. Miten sen kirjan avaaminen tuntuukin niin hankalalta? Motivaatio on ihan hukassa, vaikka luulis että tässä vaiheessa iskisi jo paniikki viimehetken kertaamisten kanssa. Toisaalta, voihan se olla että alitajunta sanoo jo että relaa, ei tässä ajassa ehdi enää mitää sen kummempaa oppimaan. Heinäkuusta asti pääsisältöjä on jo päntätty päähän, ja viitekehykset vastaamiseen tulee mielestä helposti.

Prelistä maanantailta jäi ainakin ihan hyvä fiilis ja oikeastaan olisin pystynyt mihin tahansa kysymyksistä luonnehtimaan ainakin keskinkertaisen vastauksen. Silti itse koe toki pelottaa ja ahdistaa jo nyt.. Entä jos ne kysymykset sattuukin just tänävuonna niin etten osaa vastata mihinkään, tai entä jos kaikki unohtuukin siinä tilanteessa? Koitan kuitenkin psyykata itteäni nyt siihen, että turha ottaa paineita sillä enhän mä voi sille stressaamisillani mitään, millanen koe sieltä tulee. Parhaansa yrittää ja se saa riittää, oli arvosana sit mikä tahansa :)

Arjen muilla saroilla rullaa ihan rutiinien mukaisesti. Treenejä oon vetänyt normikalenterin mukaan, enkä niitä aiokaan jättää vaikka kirjotukset lähestyykin. Ite en tajua sellaista, että koko muu elämä hylätään kirjoitusviikolla- aivot tarttee muutakin ärsykettä, jotta ne asiakokonaisuudet jäsentyy ja mielenterveys säilyy :D Spinuja ohjailen siis normaalisti ja sh'bamia, jamia ja pumppiakin on tullut vedeltyä. Sen sijaan kaverien näkeminen on nyt jäänyt vähemmälle, luonnollisesti. Sovittiin kuitenkin että heti kirjoitusten jälkeen lähetään viimeistään isolle kirkolle tuulettamaan päätä koulujutuista :D

Tänään mun päiväni jatkuu kertauskirjan silmäilyllä ja asioiden pohtimisella&soveltamisella, jota nyt oon tehnyt enemmänkin, lukemisen sijaan. Illalla on cardio-ohjauksen vuoro, ja luultavasti pääsen vaihtamaan jo muutaman biisinkin ohjelmasta uusiin. Kokonaan uuden setin suunnittelen vasta lokakuulle. Loppuviikko menee samalla tyylillä- treenaten, koulussa ja lukemassa. Ainoastaan huomenna tapahtuu eräs mielettömän jännä ja ihana juttu- meinaan palaan erään rakkaan harrastukseni pariin, jota aikanaan harrastin 8 vuotta.! Nyt 3,5 vuoden tauon jälkeen pelottaa että muistankohan enää mitään :D Pisteet sille, kuka arvaa mistä lajista on kyse, paljastettakoon se täällä vasta myöhemmin.. ;)!

Jokainen päivä vie lähemmäs h-hetkeä ja sen jälkeen voi taas sitten huilailla hyvällä omatunnolla. Sinne asti mennään tällä arkirutiinilla :) Tsemppiä muillekin syksyn kirjoittajille loppurutistukseen ja hauskaa loppuviikkoa! :) Palaillaan myöhemmin vielä joissain muissa merkeissä! 

Nike Free 5.0

Tarkoitus oli lähteä tänään käymään äidin kanssa ainoastaan lauantaikahveilla ja jossain syömässä. Kysymys kuuluukin, että miten ihmeessä sain tällä kyseisellä reissulla tuhlattua 120 euroa ja kotiin palatessani mulla oli taas yhdet uudet treenikengät kaapissa..? Noh, ainakin Stadiumin boonukset kiittelee mua niinkun äiti mulle asian käänti :D Ja hei- vihdoin, mä sain myös ihka ensimmäiset, oikeat Nike Freet itselleni!

Muistatte varmaan kun juoksukenkiä ostaessani muutama viikko sitten pohdiskelin, olisiko fiksuinta ostaa freet vai asicsit. Päädyin Asicseihin, ja ne oli kyllä ehdottomasti mulle aivan oikea valinta. Pronaatiotuki on just eikä melkein mulle sovitettu ja juoksuaskelkin on muuttunut paljon rullaavammaksi. Nämä Freet ajattelin kuitenkin ottaa satunnaisesti myös juoksukäyttöön, koska nämä tosiaan on tarkoitettukin siihen enemmän kuin treenaamiseen. Pääasiallisesti ajattelin kuitenkin alkaa vaihdella näitä nykyisten Adidaksen AdiPure-kenkieni kanssa jumpissa ja salilla. Jalalle uutta ärsykettä eikä pääse niin tottumaan ainoastaan yhteen kenkään. Kuulemma nämä ovat monien mukaan myös parhaat kengät matolla juoksemiseen- talvikauden juoksemisessa näille tuleekin siis varmasti ahkerasti käyttöä! :)

Nauhat vaihdoin kaapista löytyneisiin valkoisiin, koska neonväriset on nyt Adidaksissa. Täytyy seuraavaksi metsästää näihin jotkut herkkuväriset nauhat. Mitäs te suosittelisitte, sinistä, limenvihreää vai neonkeltaista? Mitä räikeämpi sen parempi ;)!

Vuosi ohjaamista takana.

Tämä postaus tulee nyt hieman myöhässä 'virallisesta', mutta ei se mitään. Tosiaan lauantaina tuli tasan vuosi siitä kuluneeksi, kun sain oman vakkarituntini treenikalenteriimme. Kirjoitinkin viikonloppuna fb:hen kiteytetysti ajatuksia asiasta, tässä postauksessa ajattelin ruotia aihetta hieman syvemmin. Varmasti täälläkin on monia jotka salaa haaveilevat ohjaajan urasta tai ovatkin jo ohjaajia. Alla pohdintoja pidemmin siitä, miten mä päädyin ohjaajaksi ja mitä se on mun elämääni tuonut lisää kuluneen vuoden aikana. Tämä vuosi ohjaajana on ollut todella kehittävä, kasvattava ja silmiä avaava. Näitä ajatuksia haluaisin jakaa myös teille lukijoille, ja rohkaista samasta hommasta haaveilevia treenaajia toteuttamaan unelmansa. Mäkin sen vain omia jumppaohjaajia katsoessani päätin, että mustahan tulee vielä jonain päivänä ohjaaja. Kaksi vuotta ja lukemattomia pohdintoja ja rohkaisuja myöhemmin pidin näytetuntini- ja olin päässyt haaveitteni kanssa alkuun.

Ajatus ohjaajan hommasta sai alkunsa jo silloin, kun salittelua oli mulla vasta 1,5-2 vuotta takana. Silloin siitä luultavasti ensimmäisen kerran omille ohjaajillenikin mainitsin. Haave tuntui kuitenkin vielä tosi kaukaiselta, enkä oikeastaan tehnyt mitään sen kummempaa sen eteen. Nautin tunneista ja jumppasin kovaa vauhtia, kymmenisen tuntia viikossa. Periaatteessa tuon ajanhan keräsin vaikutteita ja hain sitä, mitkä tunnit ovat mun vahvuuksiani. Spinningissä aloin käymään vähän myöhemmin vasta ja tajusin, että täähän vois olla se mun juttuni, mistä ohjaaminen voisi olla jopa helppo aloittaa. Muut lempparitunnit kun sattuvat kaikki olemaan LesMillsejä, eikä siis todellekaan helpoimmasta päästä aloittelevalle ohjaajalle.

Spinningohjelmia aloin tehdä itselleni vasta noin vajaa vuosi ennen ohjaajanuran alkua. Kävin niitä välillä itsekseni salissa polkemassa, muuten kävin asiakkaana muiden tunneilla. Ohjaajanhaaveistani olin edelleen puhunut paljon salin muille ohjaajille, ja kokoajan, ajan myötä tuntui haave vain vahvistuvan entisestään.
Keväällä 2012 kun olin hakenut muihinkin töihin salillemme, kysyttiin multa samalla että haluaisinko vetää näytetunnin spinningistä. Kesällä sen sitten vedin puolitäydelle salille, aivan jäätävän jännityksen saattelemana! Siinä vaiheessa kun pyörän päälle pääsi ja mikki napsautettiin päälle, jännitys kuitenkin katosi ja tunti meni uskomattoman hyvin. Olinhan mä yksittäisiä ohjauksia vedellyt lattiatunneista jo ennen tätä, mutta maksaville asiakkaille tuo spinu oli ensimmäinen ohjaukseni ikinä. Ja mä sain sen paikan- olin päässyt toteuttamaan haavettani.

Varsinkaan alkuun ei homma ollut helppoa, kuten arvata saattaa. Vaikka paikka tuttu olikin, tuli kaikki ohjaajan työhön liittyvät jutut mulle uusina: tekniikan käyttö, valot, musiikit ja niiden miksaaminen sekä temmotus jne.. Lisäksi tietenkin ohjaaminen itsessään. Omaa ohjaajaidentiteettiä ei vielä ollut päässyt muodostumaan ja toki uutena ohjaajana olin vähän varovainen siitä, miten lähden persoonaani toteuttamaan siellä edessä. Pikkuhiljaa kun vakkari asiakaskunta on muodostunut ja mun tuntityyppini on vakioitunut, oon päässyt tuomaan omaa persoonaanikin ohjajaana enemmän esiin. Vaikutteita varmasti alitajuisesti on otettuna omilta lempiohjaajilta, mutta lopullisen kokonaisuuden oon menneen vuoden kokemuksista ja palautteesta koonnut aivan itse.

Oon tosi tyytyväinen itseeni ohjaajana tällä hetkellä, voin sen myöntää ihan rehellisesti häpeilemättä ollenkaan. Oon pystynyt luomaan sellaisen cardiotuntikonseptin, joka on sopivan haastava ja on saanut asiakkailtakin paljon positiivista palautetta. Musiikin ja tekniikoiden kanssa oon löytänyt sen mikä toimii, ja mitä voi hieman aina muokkailla ohjelmasta riippuen. Omaa persoonaani uskallan tuoda ohjatessa esille, auktoriteettiongelmia ei ole sattunut eteen, vaikka 17-vuotias tyttö aikuisille siellä edessä huutaakin ;D!

Kaikista suurin asia kuitenkin, jonka menneen vuoden aikana olen ohjatessa päässyt kokemaan on asiakaskunta. Heitä vartenhan tätä hommaa yksinkertaisesti tehdään. Saan olla auttamassa ihmisiä ylittämään omia epämukavuusrajojaan, haastamaan ja onnistumaan. Ja ei sitä tunnetta voita mikään, kun salista lähtee tunnin jälkeen iloisia naamoja tai joku tulee erityisesti kiittämään siitä, kuinka juuri tämä spinningtunti on jokaisen viikon kohokohtia. Se juttu jota aikaisemmin teki ainoastaan itselleen intohimoisesti, saa sitä nyt jakaa myös muille. Uskonkin, että ohjaajan työssä pärjäävät ne, jotka eivät ajattele hommaa niinkään työnä. Itsekin aikanaan mietin, että voisin tehdä ohjaamista jopa ilman palkkaa. Sillon hommassa on mukana oikeita motiiveja, ja se varmasti näkyy myös lopputuloksessa. 

Tästä jatketaan toista vuotta eteenpäin, uusia juttuja kohden, samalla vanhaa säilyttäen. Ainakin varmaa on, että tänä vuonna mennään vielä kovempaa, korkealta ja suuremmalla energialla! Tervetuloa mukaan vaan joka ikiselle teistä! <3

Back To Basics

Nikki Williams- Glowing (Fedde Le Grand Remix)

Vihdoin aletaan täällä suunnalla palata taas normaaliin arkirutiiniin. Viime viikko meni puoliksi kotona-puoliksi koulussa ja sen lisäksi olin flunssan kourissa, eli treenejä ei tullut ollenkaan koko viikolle, HMR:ää lukuunottamatta. Tänään mulla oli jo taas sellanen fiilis, että arkihan itseasiassa on ihan mukavaa, kun se rullailee tavanomaisesti etiäpäin.

Viikonloppuna podin vielä vähän HMR:n jälkeisiä oloja, eli jätin sunnuntaina treenit treenaamatta. Molemmat jalat oli verillä (uudet kengät sai sen aikaan..) ja oikeasta jalasta oli jotenkin ilkeästi venähtänyt etureisi + lonkankoukistaja. Painon varaaminen jalalle sattui ja en kamalasti muuta uskaltanut tehdä kuin kävellä. Pilatesrullan kanssa ja venytellen oon tuota jalkaa kuntouttanut, iltaisin iskenyt voltarenit päälle. Tänään oli ensimmäinen päivä kun jalka ei oireillut ollenkaan, eli taidettiin päästä tällä kertaa pelkällä säikähdyksellä :) En tiedä mikä siihen sitten tuli, taisi ottaa jo kympinkin matka tottumattoman juoksijan kroppaan koville.

Uutta salikamaa testissä eilisessä jamissa. Neonkeltainen toppi
loisti valoissa niinkuin arvelinkin, mutta HM caprit yllätti totaalisesti- positiivisessa mielessä!

Maanantaina aloitin silti treenit normaaliin malliin, kevyemmin tosin. Sh'bamissä saatiin uudesta ohjelmasta 7 ekaa biisiä ja ne on aivan huippuja! (Tämä ohjelma on siis kesältä, meillä se vaihdettiin vasta nyt kun tunteja ei kesällä oikeastaan ollut.) Kerrankin voin sanoa olevani aivan fiiliksissä shbamista, nyt siihen pääsenkin joka maanantai onneksi, koska ohjausta en sen päälle ottanutkaan. Eilinen ilta meni jamin merkeissä, uusia treenikuteita testaten. Mentiin edelleen samaa settiä kuin kesälläkin, eli se tulee jo ihan selkärangasta. Muu porukka oli viime viikolla lisännyt mukaan jo plusliikkeitäkin, musta ne näytti vaan niin naurettavilta että pitäydyin ihan siinä tavallisessa. Jalanheittoja ja taputuksia, no thanks :D

Tänään pääsin ohjailemaan taas omaa cardio neljävitosta, ja sanoinkin asiakkaille että tuntuu kun olis ollut pidemmälläkin tauolla. Kaikki tuntu niin hassulta ja ohjelmaakaan en meinannut muistaa  kun vasta siinä vaiheessa kun biisit lähti soimaan. Ihan mahtavalla porukalla mentiin taas, melkein kokonainen salillinen oli taas saapunut keskiviikkoiltaa mun kanssa viettämään. Vaikka yskän rippeiden takia ääni meinaskin muutamaan otteeseen lähteä enkä niin kovin pystynyt siksi tsemppailemaan, veti kaikki taas niin täysillä. Musta tuntuu, että hehkutan joka viikko nykyään sitä kuinka hyvälle fiilikselle ohjaamisesta vaan tulee. Mutta se vaan on niin mahtavaa, että en voi olla hiljaa. Iloiset asiakkaat tekee mun työn merkitykselliseksi ja positiivinen palaute aina vaan niin iloiseksi! :) Nyt tätä fiilistä pääsee kokemaan ainakin sen kaksi kertaakin viikkoon, joka on ihan mahtavaa.

Ei mulla tälläkertaa ollut mitään sen kummempaa, kuulumisia ajattelin vaan päivitellä. Tämän päivän yo-lukemiset on luettu ja ehdin hetkeksi konellekin. Loppuviikosta ajattelin toteuttaa ainakin yhden teidän toivepostauksistanne. Jos niitä toiveita on vielä lisää niin pistäkää tulemaan, ajattelin tehä niistä jonkinlaista listaa ja aina tasaiseen tahtiin niitä sitten toteuttelen. Loppuun on vielä mainittava, että 500 bloggerlukijan rajapyykki blogissani on myös ylittynyt. Ihan mahtavaa! Kiitos siitä, että blogi edelleen toimii aktiivisesti, kuuluu teille kaikille ihanille jotka jaksatte kommenteillanne piristää mun päiviäni. Kaikesta negatiivisesta ja ilkeistä anoista huolimatta tätä hommaa jaksaa, kun teitä innokkaita lukijoita on siellä ruutujen takana niin monia. Kiitos ja syvä kumarrus siis teille kaikille! <3 

Toivottavasti teidän viikkonne on sujunut tähän asti mukavissa merkeissä :) Millaisia treenejä teidän viikkoonne mahtuu ja onko joku päässyt jo kokeilemaan uusia LM:ejä? Mielipiteitä niistäkin kuulisin mielelläni! :)