Slider

BODYCOMBAT 3 VUODEN TAUON JÄLKEEN

3/12/2017



Otsikko sen jo sanookin - kolme vuotta on kulunut edellisestä combat-tunnista. Aiemmin olin kunnon combathirmu, kävin 1-2 tunnilla viikossa ja luukutin soittolistoja myös vapaa-ajalla. Joskus jopa harkitsin ohjaajaksi kouluttautumista. Sitten tapahtui jotain, ja tunnilla käyminen loppui kuin seinään. Minusta tuli tanssija, eikä "kovemmat lajit" kiinnostaneet enää ollenkaan. Koin saavani iloa ja endorfiineja ainoastaan tanssitunneilta. 

Aiemmin tällä viikolla sitten salin pukkarissa törmäsin ohjaajakolleegaan, joka oli juuri aloittamassa combat-tuntia. Kävin aiemmin juuri hänen tunneillaan todella fanaattisesti, ja hän sitten tokaisikin että ei ole sinua näkynyt pitkään aikaan tunnilla. Seuraava kysymys olikin, että "onko tullut kynnys?" vastasin, että kyllä on. Kynnys, se on oikea sana kuvaamaan sitä miksen ole tunnille mennyt. 

Tiedättekö sen tunteen kun jostain on liian kauan pois, ja jokainen poissa oltu kerta alkaa nostamaan kynnystä mennä seuraavalle kerralle? Näin minulla on käynyt combatin kanssa. Kun tämän sitten tajusin - ja joku ulkopuolinen sen sanoi ääneen, päätin että hemmetti. Nyt mä menen kokeilemaan combatia uudestaan. Olen kuitenkin rakastanut lajia niin pitkään, että ei se into sisältä ole kadonnut, sitä pitää vain vähän etsiä! Ollaan käyty näin alkuun Nooran kanssa hakkaamassa pari virtuaalituntia ja henkisesti valmistauduttu rankkaan lajiin, jonka pariin olisi tarkoitus palata. Käsisiteiden sitominen ja hyppypotkut tuntuivat aivan vierailta käsitteiltä kaikkien näiden tanssivuosien jälkeen. 

Ja rankkaahan se combat tauon jälkeen oli. Mutta kuten aina LesMillsin tunneilla sanotaan, pitää tulla takaisin 4-5 kertaa huomatakseen kehitystä ja alkaakseen nauttimaan treenistä. Uskon, että kehitys on nopeaa kunhan pääsee alkuun ja saa innon takaisin tähänkin lajiin. Sitten kun huomaa kuinka jaksaakin punnertaa enemmän tai tehdä useamman hyppypotkun pelkkien etupotkujen sijaan, tulee intoa jatkaa entistä kovemmin. Treeni ja jumpat kun ovat yksi positiivinen kehä.





Itse tunnista ja ohjelmasta en osaa sen tarkemmin sanoa, sillä ajatukset ovat vielä pitkälti omassa jaksamisessa ja tekniikoihin keskittymisessä. Mielestäni combatin biisit ovat menneet todella paljon huonompaan suuntaan siitä, mitä ne olivat esimerkiksi 5-6 vuotta sitten. En jotenkin jaksa innostua kappaleista samalla tavalla (tähän saattaa vaikuttaa myös LesMillsin harrastama biisien kierrätys, kun samat biisit soivat ensin jamissa, shbamissa ja sitten combatissa...). Combatiin oli tullut myös joitain uudistuksia, kuten lihaskunto-osuus ja HIIT osuus keskelle ohjelmaa, sekä lattian tasossa tehtävät harjoitteet alkulämmittelyn aikana. Näistä osaan ehkä kertoa enemmän sitten kun kokemusta karttuu hieman enemmän, mutta tällä hetkellä en ole niistä kovinkaan innostunut.

Mutta summa summarum, annan combatille uuden mahdollisuuden. Jospa tästä tanssijasta kuoriutuisikin vielä pieni taistelija, joka nauttii myös itsensä rääkkäämisestä ja pienestä epämukavuuden tunteesta. Ainakin kaloreiden suhteen ei voi valittaa, sillä niitä kului combatin aikana huimat 639 kappaletta. 


Oletteko te käyneet bodycombatissa ja kuuluuko se viikottaiseen treenirutiiniinne? Mitä mieltä olette nykyisestä ohjelmasta? 




5 kommenttia:

  1. Combatiin on tosiaan tullut aika paljon muutoksia, mutta suurin osa niistä on tullut pikkuhiljaa, esimerkiksi lattiaharjoitteet tunnin keskellä tulivat mukaan jo muistaakseni 7 ohjelmaa sitten: niihin on ollut helpompi totutella. Mielestäni suunta on kuitenkin ollut kokonaisuudessaan positiivinen, sillä nykyisellä formaatilla myös aloittelijat saavat paremmin tehoja irti ja kovakuntoisimmatkin pääsevät kunnolla haastamaan osaamistaan. Musiikin puolesta vähän teknotykitystä saisi olla mukana, mutta rokkibiiseistä luopuminen ei haittaa yhtään :D Tykkään myös koreografioiden helpottumisessa siitä, että se antaa ohjaajalle paremmin tilaa ja aikaa itse coachingiin ja tsemppaukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon että ajan myötä lattiaharjoitteisiin tottuminen tuleekin helpommaksi. Näin kun yhtäkkiä pamautettiin noin paljon punnerruksia yms. hiittiä keskelle ohjelmaa, tuntui ne aika hassuilta! Muistelen kaiholla (ja nostalgialla) niitä aikoja kun combatissa soi kunnon rokki ja teknojumputus ja kasibiisi sai aikaan kylmät väreet. Luin sizzlereiden kommenteista että moni muukin taisi olla musiikista hieman näreissään, joten toivotaan että sen suhteen olisi tulossa joskus pientä parannusta :) Olen kyllä täysin samaa mieltä koreografioista, se antaa ohjaajalle varmasti enemmän ja asiakkaana on tehoja helpompi lisätä!

      Poista
  2. Oon käyny combatissa melkeen neljä vuotta lähes joka viikko ja lemppari se on edelleen! Meillä ei oo vielä ollu uutta ohjelmaa, mutta nyt ens viikolla vaihtuu. Kuulostaa valitettavasti vähän samalta kuin edellinen, siinä oli kans lattianrajassa olemista jo lämmittelyssä sekä melkeen koko vitosbiisi. Vuoden ajan tais olla punnerruksia aina nelosbiisin keskivaiheilla, mutta nyt on menty tähän. :D Ite en oo tykänny niistä yhtään, monet sanokin ton edellisen ohjelman vaihtuessa, että tunti on enemmänki sellanen jumppatunti. Tässä neljän vuoden aikana on kyllä huomannu, että ohjelmat menee huonompaan suuntaan ja biisit ei enää oo niin vauhdikkaita. Miksauksissa onkin ihana päästä vetämään niitä vanhoja combatbiisejä. :) Onneks nykysissä ohjelmissa on yleensä vaan pari sellasta biisiä mistä ei tykkää ja muutama niitä, missä pystyy kunnolla tykittään, niin on motivaatiota käydäkkin combatissa!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle tuli myös ensimmäisenä näistä uudistuksista mieleen, että mihin suuntaan LM yrittää combatia viedä - onko tarkoituksena tehdä enemmänkin kokonaisvaltainen jumppatunti kuin kamppailulajitunti? Lattianrajassa tekeminen sopisi paremmin vaikka Grittiin. Mutta onneksi tosiaan on aina miksaukset, jonne voi toivoa niitä legendaarisimpia biisejä! If I Were You, So What, The Black Pearl ja Jigga Jigga... <3

      Poista
  3. Mä kouluttauduin BC-ohjaajaksi juuri tällä ohjelmalla viime viikolla, ja mitä enemmän tätä 71 vääntää niin sitä kotoisammalta se alkaa tuntua. Ehdoton lemppari on nelostrack, saan kylmiä väreitä joka kerta kun jengi huutaa yhteen ääneen että "WE ARE TITANS"! Mun oma combat-ura ei ole kovinkaan pitkä, joten hirveästi vertailupohjaa noihin monen vuoden takaisiin ohjelmiin ei ole. Toisaalta ehkä hyväkin niin, voi keskittyä täysillä nyt meneillään olevaan ohjelmaan ja löytää siitä ne omat huippuhetkensä! :)

    VastaaPoista

© Laura Annika 2019. Sisällön tarjoaa Blogger.
Theme Designed By Hello Manhattan
© Laura Annika