BodyJam 67

BODYJAM 67 TRACKLIST

Alkuun taas varoitus: jos et pääse jamissa käymään, tämän postauksen lukeminen voi olla pelkkää itsensä kidutusta. Findeltä sainkin jo eilen facessa uutta ohjelmaa hehkuttaessani kommentin, että mun jamihöpöttelyistä tulee aina sellainen olo, että sinne vaan haluaa päästä. Ja niinhän se on: ei mikään jumppatunti voi  vetää meidän jamille vertoja- jos sitä edes jumpaksi voi sanoa, disco mieluumminkin!

Aloitetaan vaikkapa ihan alkulämmittelystä ja lyhyestä sarjasta (1 biisi). Alkulämpät on kivoja, ekassa biisissä on 63 ohjelmasta tuttuja käsiä. Toisesta lämpästä tykkään erityisesti, kappale on kiva ja koreot hauskan erilaiset siihen mitä nyt vähäänaikaan on isolationissa ollut. (Itseasiassa tän biisin meinasin ottaa omaan spinuunikin, mutten sit viitsinyt kun huomasin että sitä tulee tässä jamissakin soitettua seuraavat 3kk). Alun lyhyt sarja taitaa olla jotain salsan ja reggaetonin väliltä, näin ainakin mun mutu-tuntumani sanoisi. Kivan rento kappale ja puhuttiinkin erään salikaverin kanssa, että tällainen irrottelu ja rennon ronskit liikkeet sopivat suomalaiseen naisvoimistalijahistoriaan niiden ojennettujen nilkkojen ja ryhdin vastapainoksi. Tykkään!! 

Alun pitempi sarja on hiphoppia, ja heti on ihan isolla todettava, että TÄTÄ ON NIIN ODOTETTU! En oikeastaan edes muista milloin viimeksi jamissa olisi ollut tällaista kunnollista hiphopsarjaa. Edellisestä taitaa olla aikaa ainakin kolmisen vuotta (korjatkaa joku jos muistatte tarkemmin!). Ja tässä hiphopissa riittää hommaa niin aivoille kuin kropallekin: raskaita hyppysarjoja, nopeita jalkasarjoja ja aggressiivisia, jopa krumping-tyylisiä liikkeitä. Koreo on toisaalta haastava niin, että hiottavaa tekniikan kanssa riittää, mutta samalla sen verran yksinkertainen että tehot saa irti melkein alusta alkaen. Hyvät biisit, vaikka ovatkin tosi monet jo aikaisemmista jameista kierrätettyjä. Tässäkin koreografia kehittyy asteittain loppua kohti, ja viimeisessä biisissä ennen palauttelua pääseekin irrottelemaan ihan kunnolla. Omiksi suosikeiksi on nostettava Blow The Roof, sekä Tambourine.

Palauttelua ja jäähdyttelyä ei olla vielä uudesta menty, joten niistä en vielä pysty kirjoittamaan. Lisään kommentit niistä kuitenkin myöhemmin tähän samaan postaukseen edittinä! :)

Sit päästäänkin loppuhuipennukseen, eli lopun pitkään sarjaan. Se oli myös tällä kertaa housea, ja siitä on sanottava ettei se petä koskaan. House sopii lopun pitkään sarjaan, sillä siinä saa fiiliksen kattoon ja ne lopun tykitysbiisit menee siihen justiinsa eikä melkein. Biisit on aivan täyttä timanttia, joten odotukset oli korkealla. Eikä sarja todellakaan pettänyt- tälläkään kertaa. Koreografiassa on paljon hyppyjä, isoja käsiliikkeitä sekä pyörimistä. Sykkeen saa siis nostettua takuuvarmasti. Ja kun pääsin alussa jo mainitsemaan pitkästä aikaa oikeasti haastavasta koreografiasta, tämän sarjan ns. suvantokappaleessa päästään asian ytimeen: käsisarja on yksi haastavimpia vuosiin. Siihen kun lisätään vielä jalat ja liikkumista sivulta sivulle, on sekametelisoppa valmis :D! Tässä riittääkin siis haastetta pitemmäksikin aikaa, mikä sopii minulle paremmin kuin hyvin. Sitä jamin kuuluukin olla!

Ja ehei- ei hehkutuksesta vielä päästy. Koreoiden lisäksi on pakko antaa extra-credittiä tämän ohjelman rakenteelle. Lopun pitkä sarja kehittyy asteittain, poiketen positiivisesti muutamista aikaisemmista ohjelmista. Fiilis nousee siis portaittain, tempo myös. Viimeisessä kappaleessa mennäänkin uudestaan eräs jo aikaisemmin tanssittu kappale, lähes tuplanopeudella. Tämä oli aivan uskomaton veto, toimii!

Lisäksi mukana oli eräs meille kaikille aivan täytenä yllätyksenä tullut juttu, jota ei ole ainakaan muistaakseni  tainnut koskaa aikaisemmin olla ohjelmissa. Jos nyt haluat säästää itsellesi pikku yllätyksen loppuun, älä lue seuraavia lauseita!! Mutta teille ketkä ette malta itse sitä käydä kokeilemassa spoilaan sen tässä: lopun pitkän sarjan keskellä palataankin yht'äkkiä takaisin hiphopsarjaan, joka mennään läpi housen kappaleeseen. Siitä tempo taas pikkuhiljaa kiihtyy, ja lähdetään loppuhuipennukseen viimeisen kappaleen pariin.

Aivan mieletön veto Gandalfilta! Just tällaisia juttuja jami tarvitseekin uudistuakseen sekä samalla pitääkseen tasonsa. Nyt ei voi muuta sanoa kuin että melkein jopa voin sanoa pikkasen ärsyttävän, että jamit jää koko joululomalta väliin- niin hyvästä ohjelmasta on kyse. Täytyy ottaa iPodi mukaan ja ainakin henkisesti jammailla siellä maailman toisella puolellakin, ettei pääse kaikki juuri opittu ihan täysin unohtumaan. Muuten omistan tammikuussa tunnille tullessani taas kaksi vasenta jalkaa ja oikeaa kättä ;)

Summa summarum: tämä jami haastaa, tuo yllätyksiä ja on piristävää vaihtelua. Ei ole siis sitä tasavahvaa jamia mitä yleensä. Myönnän, koreo voi olla tosi haastava jos on vasta aloittamassa jamia tai ei ole tanssillisesti kovin lahjakas, mutta luovuttaa ei kannata! Se jos mikä palkitsee, kun sitten lopulta saa kaiken menemään ja pääsee tykittämään oikein tunteella!