Ajattelin tulla tekemään pikaisen päivityksen, jotta tiedätte mistä blogi- ja instagramhiljaisuuteni oikein johtuu. Viime viikon perjantaista asti pieni kanipoikani on ollut todella kipeä, ja 7-vuotias herra saikin lääkäriltä vain kaksi vaihtoehtoa: lopettaminen tai leikkauksen yrittäminen. Poika on ollut samaisessa leikkauksessa aikaisemmin kahdesti, mutta aina kun pupulle tulee lisää ikää, kasvavat anestesian riskit samalla. Tottakai me silti lähdimme yrittämään leikkausta, ei kenelläkään meistä olisi ollut sydäntä lopettaa pikku herraa tämän takia kun muuten on ollut niin pirteä.
Päivät ovatkin nyt menneet kanipoikaa hoitaessa. Öisin herätään pakkoruokintaan, aamuisin ja iltaisin lääkitään. Lääkärissä käydään nesteyttämässä, kun itse ei vielä oikein juo. Syömään hän on sentään innostunut, kun tuoreita saa nyt vetää niin paljon kuin jaksaa. Poika on silti edelleen todella kipeä ja vaatii 247 huolenpitoa sekä apua. En raaskikaan tuota päästää silmistäni, eikä kotoa ole tehnyt mieli poistua muualle kuin eläinlääkäriin... Salille lähdetään vasta sitten kun prioriteetit eli kanipoika saadaan kuntoon ja terveeksi. Siihen asti varmasti joudutte odottelemaan myös ns. kunnon postauksia. Opiskella yritän tässä samalla valvoessa, vaikka yölliset heräilyt osittain vievätkin motivaatiota kaiken järkevän tekemisestä. Mutta nyt hoidetaan pieni kuntoon, ja sitten aletaan taas miettiä muuta - asiat tärkeysjärjestykseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti