En ymmärrä... ihmisten negatiivisuutta. Vaikka pessimisti ei pety, itse olen tietoisesti opetellut positiivisemman ajattelutavan ja se todellakin toimii!
Viime aikoina...olen polkenut todella paljon spinningiä, sillä aloitan taas omat ohjaukset. Puolen vuoden tauon jälkeen tarvitsi hieman muistinvirkistystä..
En osaa päättää...mitä haluan tehdä isona. :D Mutta tarvitseeko sitä tietääkään? Kokeilen kaikkea ja uskon siihen, että kokemuksen avulla löydän oman juttuni työelämässä!
Muistan ikuisesti...sen hetken, kun pääsin yliopistoon sisään. Odotin sitä puhelinsoittoa kuin kuuta nousevaa ja kun se puhelin viimein pirahti, ei ilon kyyneleitä voinut pidätellä.
Päivän paras juttu...oli herätä ilman herätyskelloa, juoda aamukahvit rauhassa ja sitten ryhtyä hommiin.
Salainen taitoni on...piin likiarvon 27 desimaalin ulkoa osaaminen. Kyllä. Tällä ei tee mitään, mutta osaanpahan sentään jotain hieman harvinaisempaa!
Jos saisin yhden toiveen se olisi...pysyä terveenä. Terveys on hyvinvoinnin ja onnellisen elämän suuri perusta.
Minulla on pakkomielle...sosiaaliseen mediaan. Vaikea kuvitella päivää - saati viikkoa ilman somea! Kyllä, myönnän olevani addiktoitunut.
Söin tänään...aamupalaksi weetabixia ja bulgarian jugurttia
Tekisi mieli...jäätelöä. Niinkuin aina. Sitä Magnumin uutta peanut butteria.
Olenko ainoa, jonka mielestä...kuivat maissinaksut ovat ehkä paras snacksi maailmassa (ne mitä jokainen meistä on syönyt vauvana)?
Kaikista pahinta on...kateellisuus. Ollaan ylpeitä siitä mitä meillä on ja keskitytään vaan ihailemaan ja inspiroimaan toisiamme, eikös vaan?
Minusta on söpöä...katsella kanilapsosteni leikkiä ja iloa. Miten pienistä asioista nuo olennot nauttivatkaan! Siihen riittää pelkkä ulkoilu tai uusi herkku.
Seuraavaksi ajattelin...mennä tekemään lounasta. Nälkä kurnii jo, mutta löydän itseni silti bloggaamasta! Ajattelin tehdä jo legendaksi muodostunutta Lauran herkkusalaattia (snapchattini seuraajat tietävätkin reseptin :D).
Noloa myöntää, mutta...en edelleenkään osaa luetella aakkosia käymättä mielessäni läpi sitä lapsena opeteltua aakkoslaulua.
Ärsyttävintä on...seinänaapurin kaappikello kolmelta yöllä. Tai oikeastaan joka tunti.
Haaveilen...uudesta reissusta. Tällä kertaa olisi siistiä päästä joko Australiaan tai sitten jenkkien keskivaltioihin: esimerkiksi Texas ja Arizona, sieltä sitten autolla Californiaan...Matkakuume nousee!
Bloggaan, koska...te lukijat. Itselleni en tätä jaksaisi kirjoittaa, mutta vuorovaikutteisuus on parasta ja se, millaista palautetta lukijoilta saa. Kiitos että olette siellä! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti