Kosmetiikkalempparit videolla

Mitkä ovat teidän kosmetiikkalemppareitanne? Tässä videolla esittelen muutamia omia suosikkejani! 

Syksyn inspiraatiota

Syksy alkaa virallisesti olla täällä kun syyskuukin pyörähtää käyntiin! Samalla innostuin tekemään näitä inspiraatiokollaaseja syksyn asuista, asusteista ja sisustuksesta. Kollaaseja on kiva väsätä ihan inspiraatiomielessä, miettien mitä esimerkiksi omaan kotiin haluaisi lisää tai millaisia asuja tykkäisin käyttää kun ilmat viilenevät. Listalla onkin niin takkia, syyskenkiä kuin lämpimiä neuleitakin. Kodin sisustuksessa taas haen hieman graafisempaa linjaa mm. mustalla korostusvärillä ja Artekin kalusteilla. 

Mitä teidän syksyn inspiraatiolistallenne kuuluu? :)

Kaikki kollaasit luotu Polyvorella

Projekti: Louis Vuitton Petit bucket

Joku saattaa muistaa, kuinka kesän alussa ostin itselleni LV:ltä Petit bucket- nimisen laukun. Laukku on vuodelta -98, eli jo elämää nähnyt. Muuten laukku on hyvässä kunnossa, mutta näiden bucket laukkujen malliongelma on sisävuori, joka alkaa myöhemmässä käytössä kosteuden kanssa tahmomaan.. Tämän ongelman huomattuaan Vuitton lopettikin tuon vuoren käyttämisen tuotteissaan, mutta sitä tosiaankin näissä bucket-laukuissa esiintyy. 

Minunkin laukkuni on alkanut jättämään ilkeitä tahmajälkiä joihinkin tavaroihin, joten pitikin siis miettiä miten tästä ongelmasta pääsisi eroon. Vuittonilla laukun voisi käyttää vuoren vaihdossa (Ranskassa), mutta sille kyllä kertyisi hintaa vähintään 150-200 euroa. Opiskelijabudjetilla päädyinkin siis internetin ihmeelliseen maailmaan, ja lopulta tuumasta toimeen - itse!

Purse forumilla muutkin olivat tästä ongelmasta jutelleet, ja siellä jaettiin vinkkejä vuoren poistamiseen sekä tahmaisuuden vähentämiseen. Joku sanoi hierovansa pintaan vauvojen talkkia, mutta minun laukkuni vuori on jo sen verran huonossa jamassa että päätin ottaa järeämmät aseet käyttöön - päätin irrottaa tuon tahmaisen päällysvuoren kokonaan. Sen alta luin paljastuvan vielä kankaan, joten jos irrottaisin tahmaisen pinnan ja pesisin kankaan, olisi laukku taas oikein käyttökelpoinen.

Joten siis, ryhdyin tuumasta toimeen. Tässä alla kuvien muodossa se, miten homman hoidin! Muistakaa että jos ryhdytte samanlaisiin operaatioihin, se tehdään omalla vastuulla - nimittäin olen ymmärtänyt, että Vuitton ei enää tämän projektini jälkeen korjaa laukun vuorta kun sitä on jo itse 'sorkittu' :D

Aloitin kääntämällä vuoren ylösalaisin ja suojaamalla lattian. Sitten vaan pinsetit kouraan, ja raaputtelemaan kevyesti tahmaista pintaa irti. Kun pinta alkaa irtoamaan, sitä pystyi vetämään ja nyppimään irti helposti.

Ja tässä kuva lähempää siitä, miltä pinta näyttää kun sitä lähti irroittamaan. Tällä tavalla kävin läpi koko laukun plus taskut erikseen. Aikaa koko hommaan meni noin 2,5-3 tuntia.

Kun tahmainen vuori oli irroitettu, oli pesun aika. Pesemällä kaikki pienetkin roskat ja murujäämät vuoresta sai irroitettua ja kangas pehmeni. Sekoitin lämpimään veteen hieman mäntysuopaa, ja hinkkasin vuorta mikrokuituliinalla sekä hankalammissa kohdissa harjalla. 

Kun laukun vuori ja nahkaosat olivat kuivuneet, rasvasin kaikki nahkaosat vielä nahkarasvalla. Tätä rasvaa suositellaan käytettävän Vuittonin laukkuihin aina tasaisin väliajoin ylläpitämään nahkaa. Yläreunaan jouduin vetämään n. 6 kerrosta rasvaa, mutta silti siinä tuloksesta ei tullut ihan sellaista kuin halusin. 

..tässä näkyy yläreunan harmillinen tulos. Muuten kaikki onnistui täydellisesti, mutta pesun yhteydessä yläreuna kuivui ihan liikaa ja siksi halkeili hieman rasvaamisesta huolimatta :( Joskus edessä taitaakin siis olla yläreunan vaihto joko Vuittonilla tai ihan suurarilla. Pystyyköhän tuollaista vaihdattamaan ihan perus suutarilla? 

Ja tässä lopputulos vuoren suhteen! Vuori on pehmeä, eikä tahmaa enää. Mäntysuopa poisti vuoresta kaikki hajut ja puhdisti kankaan oikein mainiosti. Olen todella tyytyväinen tähän tulokseen, ja samalla säästin kalliin vuorenvaihdon hinnan. Opiskelijabudjetti kiittää! 

Mistä haluatte lukea?

Taidan olla blogin kanssa jossain välitilassa, sillä mietin todella sitä kuinka haluaisin postata mutten löydä oikeita aiheita postattavaksi. Kommentoinnin vähennyttyä en sitäkään kautta näe, mitkä aiheet herättävät teissä lukijoissa keskustelua. Esim. fitness-postaukseni luettiin lähes kolme tuhatta kertaa, mutta kommentteja tuli yksi! Se oli kuitenkin postaus, joka sai enemmän lukijoita kuin ns. tavalliset postaukset. Tarkoittaako se, että haluaisitte lukea sen tyyppisiä juttuja? 

Kirjoitan itseni lisäksi myös tottakai teille lukijoille, ja haluaisinkin siksi tietää millaiset aiheet teitä kiinnostavat. Jos mietitään että blogi kertoo lähinnä elämästäni, mitkä elämääni liittyvät jutut ovat sellaisia että haluaisitte niistä lukea postauksia? Treeni, ruoka, kauneus, asut, opiskelut..? Sana on nyt vapaa. Olisin todella kiitollinen jos jättäisit oman mielipiteesi kommentteihin. Sitä kautta minäkin osaan suunnitella postauksia siten, että te lukijatkin saatte niistä eniten irti. :)

Syksyn aikana on tulossa kyllä monia mielenkiintoisia juttuja joista saan varmasti myös kirjoteltavaa. Mutta noiden isojen juttujen lisäksi elämä on pitkälti ihan vaan arkea, ja arjestahan sitä yleensä postauksia kirjoitellaan. Nyt siis sanainen arkku auki -  se auttaa niin minua kuin teitä lukijoitakin!

Pieniä uutuuksia

Moikka! Tässä kesän aikana ei ole tullut kauheasti shoppailtua (paitsi mitä nyt edellisessä ostosvideossa esittelin), mutta muutamia juttuja on kertynyt kaappiin kyllä. Aika lailla ihan perus vaatevaraston päivittämistä syksyä varten. Samalla olen kuitenkin laittanut paljon myös kiertoon eli kirppikselle, ja se onkin ollut kiva tapa siistiä vaatekaappia haluamaansa suuntaan. Jotain pois, ja sitten vasta voi hommata jotain tilalle!

Myös kirppiksiltä olen jonkin verran tehnyt löytöjä, niitäkin näytän tässä postauksessa. Sen lisäksi tein pientä yhteistyötä Naistenkauppa.fi nimisen naisten verkkokaupan kanssa, josta sain tilata itselleni muutaman jutun ja kokeilla niitä! Niistä lisää kuitenkin vielä alempana, nyt ostoksiin:

Nämä Lauren Conradin novellit olen halunnut jo pitkään lukea, ja nyt löysinkin ne kirpparilta kaikki kolme yhteishintaan 1,50e. Ei hullumpi löytö ollenkaan!

Zaran uudenveroinen bleiseri löytyi kirpparilta hintaan 5e.

Pellavasekoitteiset T-paidat ovat molemmat Zarasta, kappalehintaan 9.90e

Salihanskat 6,95e Naistenkauppa.fi

Meikkisiveltimet 7,95e ja Peiteväripaletti 5,95e Naistenkauppa.fi

Tosiaan kaksi alinta kuvaa ja niiden tuotteet sain yhteistyössä Naistenkauppa.fi:n kanssa. Tuotteet tulivat minulle kahdessa päivässä, joten toimitus oli todella nopea! Kyseinen verkkokauppa tarjoaa paljon pieniä juttuja naisille edulliseen hintaan. Kaikilla tuotteilla on lisäksi 14 päivän tyytyväisyystakuu. Nämä kaikki tilaamani jutut pääsevät ehdottomasti testiin, ja erityisen innoissani olen tuosta contour-paletista. En ole aikaisemmin sellaista omistanut, joten katsotaan mitä sen kanssa saan aikaan! :)

"Fitness on kuin sallittu syömishäiriö"

Jos et ole vielä lukaissut uusinta Fit lehteä, suosittelen nappaamaan tuon syyskuun numeron mukaan kaupasta. Sen sivuilta löytyi "Käännekohdassa" nimisessä juttusarjassa tällä kertaa todella ajatuksia herättävä teksti. Kyseessä on fitnessin Suomen mestari Nora Yrjölän haastattelu, jossa hän kertoo elämästään fitnesskoukussa ja lopuksi siitä, kuinka hän pääsi tästä kierteestä eroon. Teksti herätti paljon ajatuksia ja erityisesti kun tiedän minunkin blogiani monen nuoren seuraavan, haluan jakaa näitä ajatuksia teillekin. Onko fitnessistä tullut yhteiskunnassamme ns. sallittu syömishäiriö? 

Nora kertoo jutussa arkensa olleen tiukkaa, ulkoa ohjattua treeniä sekä säännöllisiä ruoka-aikoja. Dieetillä kaloreita oli vähimmillään 1100 per päivä, ja silti treenit piti jaksaa vetää läpi. Nora kertookin, kuinka fitnesslajeja harrastaville ihmisille "ihailusta tulee pakkomielle". Kun jokainen askel on ennalta määrätty, hallinnantunne säilyy. Nora myöntääkin, että fitness oli hänelle, epävarmalle parikymppiselle tytölle, keino hakea hyväksyntää. 

Ihailu ja positiiviset kommentit fitness-selfieistä sekä kropasta auttoivat Noraa jaksamaan. Fitnesslajeissa ulkonäkö on kaikki kaikessa. Arvostelulajin harrastaja arvostelee myös itse itseään jatkuvasti. Nora toteaakin ulkonäkökeskeisyydestä näin: "Annoin itselleni kiitosta suorittamisesta ja sain mielihyvää vain itseni äärimmileen viemisestä". Vaikka peilistä näkyy täydellinen kroppa - se jonka olet aina halunnut - onko se kaiken vaivan väärti? Katoavatko kaikki itsetuntohuolet täydellisen kropan myötä? Varsinkin, jos pahimmassa tapauksessa samalla kutistat treenien ja ruuan takia sosiaaliset menosi minimiin? Uskallan väittää, että ei. 

Nora kisakunnossa. Kuva täältä.

Kun Nora lopulta eräällä kisamatkallaan romahti ja tajusi mitä on tekemässä, hänelle vahvistui päätös lopettamisesta. Lopettamisen jälkeen Nora kertoo saaneensa paljon apua mm. psykoterapiasta, jossa on työstetty ankaria ajatusmalleja sallivampaan suuntaan. Nora kertoo silti, ettei suhde syömiseen ole edelleenkään palautunut normaaliksi. Huolettomuus syömiseen on kadotettu lajin myötä. Terapian ja sallivamman suhtautumisen kautta Nora kuitenkin tuntee löytäneensä yhteyden sisimpäänsä ja kertoo "ettei onni tule ikinä ulkonäöstä. Onni täytyy löytää omasta olemisestaan. Hyvän ulkonäön sijaan tavoite on ilo ja kipinä liikuntaan". 

Tämän tarinan luettuani ensimmäinen ajatus oli, että Nora on todella rohkea puhuessaan tästä ja omasta kokemuksestaan. Tiedän, että moni fitnesslajeja harrastava ottaa kritisoivat tekstit helposti hyvinkin itseensä, mutta jos kukaan ei aiheeseen puutu, ei asenneilmapiirikään muutu. Nuorille tuputetaan jo muutenkin ihan vääristynyttä kehonkuvaa ja ihannetta siitä, miltä pitäisi näyttää ja miten syödä. Norakin toteaa haastattelussa, ettei fitness sovi nuorille, joilla ei ole vielä vahvaa identiteettiä ja itsetuntoa. Kehon muovaamisen kautta hyväksynnän hakeminen, erityisesti epäterveellisellä tavalla, ei ole oikea tapa etsiä itseään ja identiteettiään.

kuva

Kyllä kilpailulajina sijoittaisin fitnessin tietyn haaran syömishäiriöiden piiriin. Fitnessissä on paljon ortoreksian piirteitä: todella tiukka, mutta "terveellinen" syöminen, pakkoajatukset, vääristynyt kehonkuva... Keho valtaa tilan omilta tunteilta ja samalla armollisuus itseä sekä kehoa kohtaan katoaa. Fitnessiä harrastava näkee kropassaan aina jotain kehitettävää, ja tuskin koskaan on täysin tyytyväinen itseensä ja omaan ulkomuotoonsa. Kierre on siis valmis.

Haluaisin, että tämän Noran esimerkin pohjalta moni nuori treenaaja miettisi omaa suhtautumistaan liikuntaan ja ruokaan - olethan salliva, armollinen ja kuuntelet sitä mitä kehosi haluaa sinulle kertoa? Ulkonäköpaineet joita fitness meille luo, eivät ole realistisia, Se lavailluusiokin kestää vain yhden päivän, ei se ole oikeaa elämää. Treenata ja syödä saa terveellisesti, mutta muista kohtuus kaikessa. Voit olla terve, vahva ja elinvoimainen myös harrastamatta fitnessiä ja dieettejä. 

PS! Noran blogiin pääset tästä linkistä. 

Paluu bodypumpin pariin

Eilinen yhteisjumppa Nooran kanssa piti ensin olla combat, mutta lopulta tultiin molemmat siihen tulokseen että hei - edellisestä pumpista on ihan liian kauan aikaa. Uskotteko, jos sanon että olin pumppitunnilla viimeksi reilu vuosi sitten?! Miten tämä aika kuluukaan.. Mutta ei ne taidot sieltä mihinkään olleet kadonneet, kappaleiden järjestyksetkin muistettiin vielä ulkoa. Ainut mikä ehkä mietitytti oli juurikin se, että miltä se pumppi tuntuu. Edellisestä treenistä kun oli niin kauan aikaa!

Painot pyrin pitämään lähes samoina kuin sillon vuosi takaperin, mutta joissakin biiseissä oli pakko hellittää ja aloittaa pehmeästi. Esim hauiksessa ja selässä pistin tankoon yhdet kilon donitsit vähemmän. Muuten en kyllä voimassa huomannut suurta eroa entiseen. Askelkyykyt oli ihan yhtä tuskaa kun aikaisemmin, samoin kyykky. Mutta jotenkin tuollaista fiilistä on kaivannutkin! Se olo mikä pumpissa kroppaan tulee on niin erilainen kuin salin jälkeinen tai jumpan jälkeinen olo. Vai mitä? 

Mentiin siis virtuaalina tämä tunti. koska sehän on tottakai aina pehmeä lasku pitkän tauon jälkeen, heh. Innostuin kyllä niin kovin nyt, että varmasti pyrin ottamaan pumpin takaisin viikottaiseen jumppalukkariini. Ja tätä tekstiä kirjoittaessa ojentajat ja etureidet ovat niin kipeät, että treenin kyllä tietää myös tehonneen... Tätä mun kroppani on kaivannut, enkä muistanutkaan mistä olen jäänyt viimeisen vuoden aikana paitsi! 

Käyttekö te muut pumpissa säännöllisesti, ja mitä mieltä olette näistä uusista ohjelmista olleet? Mä olen ihan pihalla pumppiscenestä tämän pitkän taukoni takia! :D

Vielä sentään muistin omat painoni ja sen, mitä kaikkea pitikään kerätä eteen ennen tunnin alkua :D

Aamulenkkien ihanuus

Miksi olen tajunnut aamulenkkien ihanuuden vasta näin myöhään, muutama viikko ennen arkeen paluuta? Tosin, eipä ne kelitkään ole ihan suosineet ulkona liikkumista mutta nyt elokuussa ilmat ovat olleet yllättävän kauniita ja lämpimiä. Olenkin pyrkinyt aloittamaan aamuni pienellä hölkkäreippailulla, ja se kyllä antaa mukavan startin päivälle. 

Olen juossut noin 5-6 kilometrin lenkkiä aamupalan jälkeen (en siis tyhjällä vatsalla kuten joillain on tapana). Musiikkina korvissa soi edelleenkin tuttu ja turvallinen FitRadio, ja jos et ole kyseistä sovellusta kokeillut niin ehdottomasti lataamaan ilmainen versio app storesta! Olen kokeillut myös Spotifyn running- sovellusta mutta sen musiikkitarjonta ja muut tekniset häikät kesken juoksun ovat saaneet minut pysymään edelleen FitRadiossa. 

Kauniissa ilmassa hölkkäillessä jotenkin herää ihan eri tavalla, ja kun siihen päälle pistetään vielä pari lasia vettä plus viileä suihku, on aamu aloitettu ehkä parhaalla mahdollisella tavalla. Toivottavasti pystyisin opintojenkin ohessa syksyllä jatkamaan tätä aamulenkkeilyä!

Insta-lately

Hellurei! Tähän väliin taas hieman kuulumisia instakuvien muodossa. Instassa voit seurata minua nimimerkillä @lauraannika ja muistahan, että minut löytää nyt myös julkisena snapchatin mystorysta! Siellä nimimerkkini on lauraannikah :)

Käytiin opiskelukaverin kanssa kahvilla vaihtelemassa kuulumisia ennen Jyväskylään paluutamme

Löysin tämän ihanan neuleen Vilasta, ja päädyin vielä hakemaan sen myös harmaana itselleni!

Auttelin muutossa ja samalla oli pakko napsia tottakai selfieitä...

Iltaa varten laittautumassa. Olen taas tykästynyt tuolla Remingtonin kihartimella tehtäviin kiharoihin!

Elokuun alusta alkoi mulla taas duunit opiskelujen, jumppaohjauksien ja muiden hommien puolesta. Kuukauden loman jälkeen jaksaa kuitenkin taas painaa juttuja ihan uudella innolla :)