Slider

Uudenvuoden nopeat moikat + kuvia

12/31/2014





Hello! Täällä kello lähenee puoltayötä ja kohta pitäisikin olla jo unten mailla, jotta aamulla jaksaa nousta taas seikkailemaan. Viimeistä lomaviikkoa viedään, ja huomenna olisi tarkoitus juhlistaa täällä Losissa uuttavuotta ensin Anaheim- San Jose lätkäpelissä ja sen jälkeen downtownissa. Millaisia suunnitelmia teillä on uudelle vuodelle?

Viikko täällä mannerjenkkien puolella alkoi taas aika ikävästi, kun meidän laukut olivat kadonneet jonnekin ilman tägejä kesken välilennon. Kukaan ei niitä osannut edes jäljittää, ainoastaan kuvailemalla ulkonäköä saatiin selitettyä millaiset kaikki neljä kassia oli.. Sitten lähdettiinkin viettämään lomaa pelkkien käsimatkatavaroiden kera (onneksi mä olen nykyään jo niin fiksu että lähes aina pakkaan lyhyillekin lennoille kaiken tarpeellisen mukaan!). Iloinen yllätys kuitenkin oli, kun päivää myöhemmin meille soitettiin LAXin kentältä että he olivat löytäneet tuntomerkkejä vastaavat laukut! Loma saikin jatkua sitten oikein mukavasti :)

LA on vaan aivan mahtava paikka. Minun ikuinen lempparini, ja oikeastaan mun toiveestani taas tänä vuonna tänne tultiinkin. Ihania paikkoja, kaunis sää ja miellyttävä ilmasto. Hyvät shoppailumahdollisuudet ja paljon nähtävää. Myös ihmiset on todella ystävällisiä. Rakastan amerikkalaista höpöttelykulttuuria, täällä tuntee itsensä jotenkin aina positiivisemmaksi kuin maahantuijottelevien mököttävien suomalaisten kanssa. 

Vielä olisi loppuviikko aikaa lomailla ja sen jälkeen koittaa paluu Suomeen. Nautitaan siis vielä viimeisistä auringonsäteistä ja lämmöstä sekä lomailun fiiliksestä :) Ihanaa uutta vuotta sinne teille kaikille, nauttikaa! 











Katsaus kuluneeseen vuoteen 2014

12/27/2014




Vuosi alkaa olla päätöksessään, ja on aika ottaa kurkistus taaksepäin. Mitä on tullut tehtyä, tavoiteltua, haaveiltua, saavutettua. Jännitettyä, odotettua, rohkaistuttua ja ylitettyä itsensä. Kaikkea tätä ja paljon muuta. Voin rehellisesti sanoa vuoden 2014 olleen tapahtumarikkain ja mullistavin vuosi tähänastisessa elämässäni. Ollaan käyty melko alhaalla, mutta ylöskin on tultu ihan humisten.

Vuosi alkoi ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisella. Silloin pelättiin sitä, että pääsenkö edes läpi ja millaisetkohan kokeet siellä nyt olisivatkaan minua vastassa. Stressasin aivan mielettömästi, ihan liikaakin näin jälkikäteen mietittynä. Ei yhdet kokeet ole yöunien menettämisien arvoisia! Selvisin kuitenkin kaikista ylioppilaskokeista kiitettävin arvosanoin, josta yllätyin positiivisesti itsekin. Mä pystyin siihen. Se valoi uskoa myös pääsykokeisiin lukemiseen, joka alkoi maaliskuun loppupuolella. Olin päättänyt hakea tavoitelemalleni alalle VAKAVA-kokeen valinnassa, ja loppukevät ennen ylioppilasjuhlia menikin ainoastaan valmennuskurssilla ravatessa ja nenä kiinni artikkelikirjasessa. 



Kesän otinkin sitten ihan hyvällä omatunnolla rennommin. Takana oli ehkä elämäni henkisesti raskain koettelemus ja kevät. Olin paiskinut hommia oman jaksamiseni äärirajoilla, ja nyt latailin akkuja lomailemalla sekä samalla spinningtunteja ohjaten. Heinäkuun tullessa aloin jännittämään pääsykokeiden tuloksia- ja onnenkyyneleethän ne tirahtivat kun sain Jyväskylän Yliopistolta puhelun että olin päässyt sisään haluamalleni alalle. Se oli suuri saavutus minulta, juuri ylppärit läpikäyneeltä 18-vuotiaalta. Sitten alkoikin raskas lähtöprosessi irtisanoutuminen mukaanlukien, pakkailuineen ja muuttoineen uuteen paikkaan. Siinä oli nuorelle ihmiselle paljon uutta ja ihmeteltävää. 



Ensimmäiset viikot Jyväskylässä menivät kuin sumussa- kaikki oli vielä niin uutta ja absurdia. En mä oikeasti ollut yhtään valmistautunut muuttamaan heti lukion jälkeen omilleni ja vielä uuteen kaupunkiin! Mutta kaikki tuntui kuitenkin järjestyvän aika luonnollisesti ja palaset loksahtelivat paikoilleen. Koko syksy onkin mennyt ohi ihan uskomattoman nopeasti. Niin paljon uutta nähtävää ja koettavaa, kun opiskeluunkin pitäisi samalla pystyä keskittymään! 

Mun oma elämäni on alkanut tämän syksyn myötä aivan uudella tavalla. Yksin asuminen ja vastuun ottaminen itsestä sekä omista asioistaan on kasvattanut mua ihan huimasti. Ihan vain konkreettisesti sekin, että mä olen täällä yksin, eikä ole ketään kuka asioita hoitelisi mun puolestani. Mä itse teen koulutyöni, vastaan siivoamisesta, ruuanlaitosta, laskujen maksamisesta. Voinkin väittää kypsyneeni tämän vuoden aikana aivan älyttömästi ihmisenä. Toivon sen, ja ajatusteni sekä arvojeni muuttumisen näkyvän läpi myös kirjoitusteni kautta. Minä itse vastaan omasta elämästäni ja sen suunnasta, omilla valinnoillani ja teoillani. 



Tänä vuonna on tapahtunut isoja asioita paljon peräkkäin. Ne muuttavat ehdotomasti ihmistä ja määräävät osiltaan elämän kulkusuuntaa. Omilla valinnoillani, työlläni, päättäväisyydelläni sekä rohkeudellani kirjoitan nyt tätä postausta juuri tässä tilanteessa missä olen. En kadu mitään, en ole katkera mistään. Tältä vuodelta jää paljon huimia muistoja talteen, joiden kanssa on mahtava jatkaa omaa elämää eteenpäin vuoteen 2015. 



Kuvia Oahulta ja Mauilta

12/23/2014





Moikka! Ilta alkaa tulla täällä suunnalla maailmaa, ja kerkesinkin siksi istahtaa hetkeksi koneen äärelle. Tällä hetkellä majaillaan siis Mauin saarella toista viikkoa, lennettiin siis lauantaina tänne Oahun saarelta jossa sijaitsee Havaijin suurin kaupunki Honolulu. Tulevana lauantaina lennetäänkin Los Angelesiin jatkamaan lomien ja uudenvuoden viettoa. Vielä on siis aikaa jäljellä, mutta jo tähän mennessä valokuvia on kameraan kertynyt ihan huima määrä! Instassa pääset seuraamaan niitä reaaliajassa, tänne päivittelen niitä aina silloin tällöin. Tässä kuitenkin taas kuvasaldoa, jonka myötä toivotan teille kaikille siellä Hyvää Joulua! :)








Mele Kalikimaka- havaijiksi Hyvää Joulua :)



Kuudestoista joulukuuta.

12/17/2014




Aloha nui loa!


Eipä sitä synttäripäivää olisi paljon paremmin voinut viettää, kuin Havaijilla auringonpaisteessa loikoillen. 19-vuotta tuli mittariin, eli viimeistä teinivuotta viedään, heh :D Vieläkö sitä siis saa luvan kanssa pelleillä ja riehua ennen kuin alkaa virallisesti olla aikuinen? 

Loma on tähän mennessä ollut aivan ihana ja taas on tullut nähtyä niin paljon uusia asioita ja paikkoja. 16 tunnin lennon jälkeen San Franciscossa sain tietää, että laukku jossa kaikki tavarani olivat, oli jäänyt jonnekin eurooppaan. Onneksi on olemassa matkavakuutus, sillä päästiinkin sen piikkiin shoppailemaan jokainen itsellemme tarvittavia juttuja 100 dollarin edestä!

San Franciscossa ei muutenkaan tullut paljon lepäiltyä, vaan mentiin ihan hulluna paikasta toiseen- aikaa kun oli vain vajaa vuorokausi. Tuli kierrettyä nähtävyysbussilla kaikki tärkeimmät paikat, pakollinen Golden Gate- turistikuva ja sen lisäksi tutustuttiin vielä kävellen rannan satamaan ja sen meininkiin. Francisco oli kyllä sellainen kaupunki, johon on pakko päästä vielä uudestaankin hieman pitemmäksi aikaa.






Tänne Havajille lennettiin vielä kuutisen tuntia mantereelta, ja nyt vietetään siis ensimmäistä viikkoa Oahun saarella. Lauantaina lennämme toiseksi viikoksi Mauin saarelle, joka on enemmänkin luontoa ja rauhaa sekä pikkukyliä. Täällä Honolulussa taas kun on enemmän suurkaupungin meininkiä, korkeita taloja ja luksusliikkeitä. Mukavaa nähdä pari eri kontrastia samasta osavaltiosta. 

Tässä nyt lyhyet kuulumiset siitä, miten loma on alkanut. Tuntuu kun täällä olisi ollut pitemmänkin aikaa jo! Mutta onneksi monen monta päivää on vielä edessä. :) Paljon on nähtävää ja koettavaa kun tänne asti, toiselle puolelle maapalloa on lentänyt (aikaerohan on -12 tuntia). Palaillaan! 









Heading to USA

12/11/2014





Viimeistä blogikirjoitusta kirjoittelen tässä Suomesta käsin. Yöllä herätys onkin sitten kolmen aikaan, josta suunnataan kentälle. Ensin lennetään Hollantiin, sieltä San Fransiscoon jossa pidetään pieni breikki lentämisestä ja kierrellään paikkoja vuorokauden ajan. Lauantaina jatketaan sitten 6-7 tunnin lentomatka Los Angelesin kautta Oahun saarelle Havajille.



Havajilla lomaillaan parin viikon ajan, ensin viikko Oahulla ja siitä viikko Mauin saarella. Näiden kahden viikon jälkeen lennetään takaisin Los Angelesiin, jossa vietetään kahdeksan yötä. Losi on mun tähänastinen lempparipaikkani maailmassa, joten olen siitä että sain tahtoni läpi noiden losin öiden kanssa erityisen innoissani :D Katsotaan pystyykö esimerkiksi Honolulu nousemaan lemppareiden joukkoon nyt tämän matkan aikana. 





Blogi tuleekin siis olemaan hiljaiselolla seuraavien kolmen ja puolen viikon ajan, ihan ymmärrettävästä syystä, Muutaman postauksen olen ajastanut ennen joulua ja uuttavuotta. Katsotaan sen lisäksi, miten mulla on aikaa ja wifimahdollisuuksia postailla sieltä suunnalta teille. Luultavasti ainakin instagramissa pyrin jakamaan kuvia mahdollisuuksien mukaan, sieltä löydät minut nimimerkillä lauraannika

Minä siis toivotan nyt täältä käsin teille kaikille mukavaa loppuviikkoa, nauttikaa joulunalusajasta, kaikesta siihen liittyvästä fiiliksestä ja läheisistänne! 


Ostoslistaa jenkkeihin

12/09/2014







Olen koko viimeisen vuoden säästänyt kaiken ylijäämän rahan erilliselle tilille, jonka otan mukaan jenkkeihin tällä viikolla. Sillä en odotakaan vanhempieni kustantavan minulle mitään matkan ja lentojen lisäksi, ostan kaiken mitä matkalta haluan tuoda itse. Shoppailen Suomessa todella vähän, ja yleensä teekin aina vuoden ostokset etukäteen matkoillani. Ulkomailla kun on niin erilaisia juttuja kuin mitä täältä kotimaasta saa. 

Nytkin olen tehnyt listaa asioista, mitä huomaan kaipaavani ja tarvitsevani. En ole ostanut niitä Suomesta vaikka olisi saanutkin, sillä tiedän saavani niitä edullisemmin usasta. Jenkeissä shoppaillessa täytyy aina vain muistaa se, että verot lisätään vasta kassalla myyntihinnan päälle- kaupassa ollessa budjetin seuraaminen vaatii siis hieman kikkailua. 

Olen tehnyt listan niistä asioista, mitä siis tosiaan huomaan tarvitsevani ja mitä haluan itselleni ostaa. Tämän listan otan matkalle mukaan, ja siten osaan sitten kaupoilla ollessa erottaa suoranaiset mielihalut siitä, mitä oikeasti tarvitsen. Lisäsin listaan myös karkeat hinnat kaikelle, ja siten pystyin laskemaan paljonko nuo jutut tulisivat maksamaan. Onneksi rahaa on ihan reilusti mukana, ja tilaa jäi hyvin myös sitten niille mielihaluille ;) Mutta lähdetään siitä ajatuksesta, että järkeviä asioita hommataan, sellaisia mille on oikeasti käyttöä.

En siis saa joululahjoja oikeastaan ollenkaan, vaan sukulaisiltakin olen pyytänyt kysyttäessä lahjat rahana. Ne lisäsin tuonne tilille ja pystyn sitten itse ostamaan itselleni jotain kivaa maailman toiselta puolen! Tällä tyylillä olen mennyt joka vuosi ja koen sen oikein mukavaksi. Ei tule ainakaan saatua mitään "ihan kivaa" jolle ei sitten oikeasti olisi käyttöä.


Mitä teidän joululahjalistallanne on tänä vuonna? Vai saatteko tekään yleensä lahjoja? :)



Tässä suunnittelemaani listaa ostoksille:
Urban decay NAKED 2 paletti
Juicy Couture- kaulakoru
VS tuoksu, rasvaa, suihkugeeliä.
VS alusvaatteita
PINK yoga pantsit
Hollisterin skinny sweatpantsit
Essie kynsilakkaa
EOS huulirasvoja
Yankee Candle- kynttilöitä
Tommy Hilfigerin neule
Michael Kors- outletista laukku ja/tai lompakko




kuvat polyvore.

Loppusuoralla.

12/07/2014






Asiantuntijuusraportti palautettu, oppiminen ja ohjaus- essee sekä itsearviointi kirjoitettu ja palautettu, neuropsykologian luennot katsottu ja muistiinpanot kaikista 81:tä tenttikysymyksestä kirjoitettu. Vielä viimeiset päivät pänttäystä, yksi hops-tapaaminen, nettiluento, tentti ja tämä syksy on paketissa. Huh!





Kyllä alkaa kieltämättä ollakin olo, että olen loman tarpeessa. Ihana päästä kokonaan pois arkikuvioista ja unohtaa koulu kuukaudeksi täysin. Olen päättänyt, etten tee mitään koulujuttuja koko reissun aikana. Ainoastaan lentomatkoille otan mukaan yhden sosiologian kirjan, jota en ehtisi muuten lukemaan ennen tammikuun tenttiä. Kun kerta toiselle puolelle maapalloa lähdetään, pitää antaa itselleen lupa relata ja olla vaan. 

Tämä reissu tulee todella hyvään saumaan. Jotenkin tämän syksyn aikana on tapahtunut niin paljon, että on hyvä vähän päästä hengittämään ja tasoittelemaan fiiliksiä fyysisesti kauas kaikesta normaalista. Muutenkin kun olen ihan liian kova stressaamaan kaikkea, olen antanut itselleni luvan paahtaa vielä tiistaihin asti ihan täysillä mutta sen jälkeen alkaa Laurallakin pakkoloma :D. Kaikki koulujutut heitetään hetkeksi nurkkaan ja sit mä olen ihan lomalla.




Aika moni asia on kuitenkin tässäkin vaiheessa vielä todella epävarmaa: kevään kurssivalinnat, kesätyöt vai mahdollinen kesäopiskelu, opintosuunnitelma, sivuaineet... Painiskeleeko joku muu fuksi näiden samojen juttujen kanssa? Joskus tuntuu että yliopistolla joutuu hoitamaan ihan liikaa asioita itse, kun ei ole oikein ketään kehen ottaa yhteyttä asioissa. Mutta luotan siihen että ei ne asiat huolehtimalla selviä, ajan kanssa vaan. Tullaan takaisin onneksi jo tammikuun alussa, joten viikko siinä on aikaa selvitelläkin kaikkea ennen kevätlukukauden alkua. :)

Muilla alkaa jouluhulinat, meillä alkaa matkalaukkujen pakkaaminen ja matkaohjelman suunnitteleminen. Finnmatkojen tuttu tunnuslause on kyllä niin totisinta totta: sitä jaksaa paremmin, kun on mitä odottaa. 



Joogainnostus

12/04/2014





Kirjoittelin muutama postaus sitten treeni-innon lopahtamisesta pimeyden ja syksyn tultua. On tuntunut melko hankalalta saada itseään innostettua hikijumppaan tai rautaa nostamaan. Saati sitten tuonne pimeään, kylmään viimaan juoksemaan. Olenkin tässä pienen lepokauteni aikana alkanut miettiä asioita uudelleen ja innostunut täysin uusista jutuista. Viimeisin innostukseni on nimittäin meditointi ja jooga.

Joku taisi siihen ed.main. postaukseen kommentoidakin, että itsekin on samanlaisen kokemuksen kautta hurahtanut enemmänkin kehonhuoltoon sekä rauhoittumiseen- ei enää niinkään sellaiseen kovalla sykkeellä verenmaku suussa meininkiin. Jotenkin tuntuu, että tässä elämäntilantessa sopivampaa treeniä on itsensä kuuntelu, rauhallinen hiljentyminen kotosalla kevyen liikunnan parissa. Astangajoogasta olen löytänyt itselleni juuri tuollaisen lajin. Voin tehdä joogan juuri silloin kun hyvältä tuntuu, omassa kotona padin joogaohjelmien avulla. Treenatessa tulee pieni hiki, mutta harjoitus ei silti väsytä loputtomasti. Joogan jälkeen onkin rentoutunut ja energinen olo. 




Iltaisin on mukava päättää päivän opiskelut ja askareet rauhallisiin, staattisiin joogaliikkeisiin ja loppurentoutukseen piikkimatolla maaten. Siitä saa sellaisen hyvän rauhoittumisrutiinin iltoihin. Jos taas aamulla on energinen olo ja aikaa, saatan tehdä 20 minuutin harjoituksen myös aamulla. Sen jälkeen on jotenkin voimaantunut olo- lihaksia ei särje eikä ole yhtään loppu olo samalla tavalla kuin vaikkapa HIIT-treenin jälkeen. 

Uskon tämän olevan jonkunlainen vihje kropalta siitä, mitä se tällä hetkellä kaipaa. Monen monta vuotta laiminlöin kehonhuollon käymällä pelkästään kovan intensiteetin tunneilla, enkä edes tiennyt mistään bodybalanceista tai putkirullailuista. Nyt onkin siis oiva aika kokeilla ja harjoitella myös tätä aspektia treenistä. Kun treeni-into sitten palaa taas ennalleen, osaan sisällyttää myös joogaa ja muuta kehonhuoltoa viikkooni. 

Huomenna lähdenkin etsimään itselleni ihka omaa joogamattoa ja tammikuussa kun salikorttini palaa taas tauolta, lähden ehdottomasti se kainalossa kokeilemaan salinikin ohjattuja joogatunteja. Siihen asti jatkan fiilikseni mukaan kotijoogaa ja meditaatioita, jotka tuovat kaivattua rentoutushetkeä hektisiinkin päiviin. :) 



Oletteko te päässeet kokeilemaan joogaa ja sen eri muotoja? Mitä mieltä olette siitä treenimuotona? 



Videohöpöttelyä

12/03/2014













Spagaativenyttelyä

12/01/2014






Pitkästä aikaa tunsin, että olisi aika päivitellä liikkuvuusaiheisestakin treenistä. Monella lukijalla tuntuu tavoitteena saada tai ylläpitää spagaatia, joten ajattelin kirjoittaa taas spagaatitreenistä! Itselläni liikkuvuusharjoitteet kuuluvat jokaviikkoiseen rutiiniin, joten spagaatikin menee. Nyt olenkin hakenut taas haastetta spagaativenytyksiin ylivenytyksillä, jotta oikean asennon hakeminen olisi helpompaa ja lantion saa parempaan asentoon spagaatissa. Lisäksi tavoitteena olisi saada sivuspagaati vielä jonakin päivänä- onkohan se ihan mahdoton tavoite? 



Olen venynyt spagaatiin jo ala-asteikäisestä saakka ja sillä olen tuohon pystynyt, haluankin pitää taitoa yllä venyttelemällä säännöllisesti. Lähinnä teen aivan perus venytyksiä, kuten lonkankoukistaja, etureisi, pakara, takareisi sekä nilkkojen ojennus. Näillä ja pikku hiljaa vaikeustasoa nostaen saan liikkuvuuden säilymään sekä samalla parannettua ylivenytystäni, joka on kyllä aikojen saatossa jäänyt aika olemattomaksi. Nyt olisikin aika alkaa pyrkimään takaisin siihen vanhaan notkeuteen!

Perusspagaatin lisäksi olen yht äkkiä innostunut venyttämään myös sivuspagaatia, joka on ollut mulle aina kaukaisempi haave. Vaikka venynkin esim. salmiakkiasennossa aivan pohjaan asti, ovat lantion seutu ja lonkat todella kireät. En usko sen johtuvan enää niinkään lihasten kankeudesta, vaan ihan jostain muusta. Liikkuvuusharjoitteillahan saisi sitten tuota kehitettyä- ei niinkään venytyksillä. Esimerkiksi seinää vasten maaten on helppo venyttää jalkoja painovoiman avulla kohti lattiaa ja siten saada lonkan ja lantion seudulle lisää liikkuvuutta. Tosin fakta on myös se, että kaikkien ihmisten synnynnäinen anatomia ei vain yksinkertaisesti mahdollista sivuspagaatia. Se selviääkin sitten ainoastaan yrittämällä ja kokeilemalla tapahtuuko kehitystä. 



Hyvä liikkuvuus säilyy säännöllisillä lyhyillä venytyksillä, sekä sen lisäksi yhdellä pitemmällä liikkuvuustreenillä kerran viikossa. Silloin kannattaa alkuun ottaa kunnon lämmöt. jolloin veri alkaa kiertämään ja lihakset lämpenevät sekä sitä kautta venyvätkin paremmin. Kaikista eniten on korostettava pitkäjänteisyyttä ja säännöllisyyttä- niiden avulla kankeinkin saa parannettua venyvyyttään.


Onko teillä tavoitteita liikkuvuuden tai notkeuden suhteen?




Sunday mood.

11/30/2014






Tiedättekö ne laiskat sunnuntait? Kun on ihana keittää vain kupillinen teetä, pistää jouluvalot päälle ja makoilla sohvalla peiton alla. Kuunnella hyviä biisejä ja olla vaan. Mulla on ollut tänään juuri sellainen sunnuntai. 

Aamupäivällä käytiin enoni luona heidän uudella asunnollaan ja moikkaamassa uutta koiranpentua. Siitä tultiin vanhempien kanssa mun kotiini tekemään ruokaa, ja pakkailtiin yhdessä mun havaijinmatkan tavaroita jo kasaan, jotka siis lähtivät heidän mukanaan jo kohti eteläsuomea. Kamala kuinka nopeasti tämä aika menee- enää viimeinen kokonainen viikko Suomessa!

On myös niin helpottavaa, kun koulujuttujen deadlinet alkavat tulla vastaan ja saa palautettua töitä, samalla saaden ihan luvan kanssa unohtaa ne. Iso raportti saatiin perjantaina valmiiksi, samalla sain kirjoitettua 5 sivun kurssiesseen loppuun. Vielä kun suoritan neuropsykologian tentin 9.12 niin on tämän vuoden koulujutut taputeltu. Sitten mä olen ihan lomalla!

Mutta annan tähän loppuun taas kuvien puhua puolestaan. Täällä vietellään rentoa iltaa ennen uutta viikkoa ja uusia kuvioita. Toivottavasti teilläkin on ollut mukava viikko, muistakaahan tänäkin iltana rentoutua! <3












Viikkojen 47 ja 48 kuulumiset

11/27/2014






Moikka! Tänne on taas kotiuduttu takaisin Jyväskylään, ja vielä olisi viimeiset pari viikkoa opiskeluarkea jäljellä tälle vuodelle. Miten tämä aika meneekään näin nopsaan- juurihan mä tänne vasta muutin! Mutta niin meni nopsaan myös nuo pari viikkoa kotonavierailua. Kaikista vastoinkäymisistä huolimatta (ks. edellinen postaus) ehdin tapaamaan ihania kavereita taas pitkästä aikaa, samoin uusia tuttavuuksia ja ohjaamaan spinningiä sekä muutenkin jumppaamaan. Sen lisäksi toki opiskelin joka päivä kotoa käsin, mutta oli myös ihanaa vaihtelua että pääsi lukemaan pikkasen eri ympäristöön kuin mihin on tottunut.

Tässä kuvien muodossa hieman tunnelmia tuolta kotikonnuilta, ja samoin tältä kuluneelta viikolta. Eilen meillä oli ainejärjestön pikkujoulut teemalla 50 shades of grey, ja mulla oli oikein mukava ilta vaikken juonutkaan. Istuskeltiin ja juteltiin opiskelukavereiden kanssa, ja siitä vielä muiden jatkaessa baariin lähdettiin istuskelemaan lasillisten ääreen erääseen paikalliseen pienempään kuppilaan juttelemaan syvällisiä. Tänään sainkin nukkua oikein pitkät unet ja nyt taas sitten kouluhommien äärelle. Onneksi viikonloppuna pääsee rentoutumaan sitten taas ihan kunnolla kaikista koulujutuista, kun luvassa on pienten serkkujen vahtimista ja sukulointia. Oikein mukavaa loppuviikkoa teillekin kaikille! :)



Jumppailua kotisalilla Balanssilla :)


Ihanan Veeran kanssa päivittelemässä kuulumisia!


Sellossa shoppailua.. ja peiliselfieitä. 


Oli se ihana tulla taas omaan kotiinkin takasin :)


Kotisohvalla lököilyä, takka ja telkkari. Perfect!

50 shades of greyn teemapukeutumista. Samikset!



Opiskelupaikkana Jyväskylän yliopisto.

11/24/2014





Sain eräältä lukijaltani postaustoiveen Jyväskylästä opiskelukaupunkina ja siitä, millainen meidän yliopistomme on opinahjona. Pyrin nyt jotenkin tiiviisti ja ytimekkäästi saamaan kaikki mieleeni juolahtavat asiat ylös. Täytyy myöskin ottaa huomioon, että itsehän olen Jyväskylässä asunut vasta yhden lukukauden verran, mutta kerronkin nyt siis omasta näkökulmastani. Jos herää kysymyksiä niin kommenttiboksi on auki!

Sillä itse opiskelen kasvatustieteitä, on Jyväskylä varmasti minulle paras paikka meidän maassamme, jossa voin tätä kyseistä alaa opiskella. Jyväskylässä oli ensimmäinen oppikoulu, ja myöskin suomen ensimmäinen opettajankoulutuslaitos. Meillä kasvatustiede on siis oikea ylpeysaine, ja sen kyllä näkee opettajista, tutkijoista sekä kurssien sisällöistä. Muita painotuksia ovat toki esimerkiksi Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta sekä esim. informaatioteknologian tiedekunta.

Kaikki kampukset ovat kivasti lähes vierekkäin, ja matka taittuu nopsaan kampusten välillä kävellen tai pyörällä. Tämä on mukava esim. sivuainevalintojen kannalta, sillä ei tarvitse reissata pitkiä matkoja pitkin kaupunkia toiseen paikkaan luennolle. Muutenkin on mukava kun kampusalue on ns. tiivis, eli kaikki opiskelijat pyörivät samoissa ympäristöissä. Ei tule sellaista leiriytymistä vain oman tiedekunnan kanssa, vaan kaikki opiskelijat liikkuvat dynaamisesti eri rakennusten välillä. 




Jyväskylässä taitaa olla ihan ennätysmäärä opiskelijoita suhteessa muuhun asukaslukuun- nuoria siis riittää. Se näkyy niin katukuvassa kuin poikkitieteellisissä opiskelijabileissäkin. Lisäksi liikunnallisuus näkyy joka paikassa. Kaikki kulkevat pyörällä paikasta toiseen ja munkin reitilläni yliopistolle on autotien sivussa erikseen pyöräkaistat. Sen lisäksi liikuntamahdollisuusksia on ihan laidasta laitaan, eikä varmasti mikään harrastaminen jää mahdollisuuksien vähäisyydestä kiinni. Itse ajattelin lähteä kaverini kanssa seuraavaksi kokeilemaan lacrossea!

Hintataso on opiskelupaikaksi juuri sopiva, ja vaikka itsekin asun ihan ydinkeskustassa 39 neliön yksiössä, on minulla varaa maksaa siitä- toisin olisi Helsingissä. Siksi tunnen, että pystyn Jyväskylässä opiskellesani elelemään opiskelijaelämää ns. mukavammin, sillä hintataso ei ole niin huiman korkea. Jos jotain negatiivista täytyisi kuitenkin sanoa, sanoisin sen ettei Jyväskylästä oikein löydy oman alani töitä. Siksi suunnitelmissa onkin mahdollisesti vaihtaa maisterivaiheen alkaessa Helsinkiin, jotta harjoittelu omissa töissä olisi mahdollista. 

Kuten jo aikaisemmin totesinkin jossain postauksessa, oli omalla kohdallani tämä konkreettinen maisemanvaihdos ihan täydellinen juttu. Pääsin aloittamaan ihan uudessa ympäristössä oman elämäni, ja itenäistymään ihan eri tavalla kuin jos olisin jäänyt kotikulmilleni pyörimään. Siksi suosittelenkin kaikille jotka harkitsevat maisemanvaihdosta vain ottamaan ja repäisemään- nuorena pitää kokeilla, etsiä ja ottaa mahdollisuuksia vastaan! 






15 faktaa minusta

11/21/2014





Tässä postaus, joka minun on jo pitkään pitänyt tehdä mutta se on aina jäänyt. Kouluhommia vältelläkseni näin perjantai-iltapäivänä, päätinkin sitten väsätä tämän valmiiksi. Siis 15 outoa faktaa minusta, olkaapa hyvät! Varoitus: saattaa muuttaa käsitystäsi minusta hyvinkin radikaalisti ;D



- Olen lakto-ovo vegetaristi, mutta joskus on pakko saada mussuttaa mm. vähän friteerattua kanaa.

- Musiikki on mun elämäni intohimo. Soitan viittä eri soitinta, ja poikkihuilua jaksoin pimputtaa musiikkiopistollakin kahdeksan vuotta.

- En siedä epäjärjestystä missään muodossa. Kaikkien tavaroiden on aina oltava paikallaan eikä mitään ylimääräistä saa olla näkyvillä. Tervetuloa siis vaan kylään mun luokse :'D

- Aikaisemmin en ymmärtänyt mitä ihanaa pienissä lapsissa on, mutta viimeisen vuoden aikana olen huomannut itsekin alkavani lässytellä ja ilmeillä pikkulapsille. Äidin sanoin- biologia alkaa tehdä tehtävänsä. 

- Sairas huumorintaju on piirre, jota minusta ei saa vietyä pois. Sarkasmi, musta huumori, puujalkavitsit.. u name it. Kaikki menee enkä pysty olla seurassa jossa ei ole huumorintajua.




- Olen todella vahva persoona. En mielistele ketään ja olen reilusti oma itseni. Joskus siitä saa kärsiä,  mutta olen todella tyytyväinen ettei minun tarvitse esittää mitään mitä en oikeasti ole.

- En voi syödä mitään hedelmiä kuorineen- tämä on piirre mille monet kaverini nauravat! En voisi kuvitellakaan omenan syömistä kuorineen, saati sitten mandariinin paloja niin että siinä päällä on se iljettävä läpinäkyvä kalvo. Kaikki pitää kuoria. Heikoimpina hetkinä myös viinirypäleet. :D 

- Puhun sujuvaa suomea, englantia sekä ruotsia. Espanjalla pärjään lomamatkoillamme, samoin ranskalla jotenkuten. Ranskantaitoa olisi tarkoitus kuitenkin parantaa edelleen yliopisto-opinnoissa. 

- Koulutöissä olen halki-poikki-pinoon tyyppi. En koskaan jätä hommia viimeiseen iltaan, vaan aikataulutan ne huolellisesti ja teen kaiken säntillisesti pois alta. Joskus jopa liiankin pedantisti.

- Minulla on palava halu vapaaehtoistyöhön. Havaijinmatkalla meidän olisi tarkoitus mennä tekemään vapaaehtoistyötä paikalliseen eläinsuojeluun, mutta myöskin täällä Suomessa olen suunnitellut aloittavani jonkinsortin hyvän tekemisen. Esimerkiksi kaveritoiminta yksinäisille lapsille olisi ihanaa, josta saisi hyvää mieltä myös itselle.

- Olen maailman paras kirjoittamaan erilaisia listoja. Kauppalistoja, to-do listoja, pakkauslistoja... Kaikki menee. Mikään ei ole parempi fiilis kuin saada vetää siitä listasta asioita yli, eihän? 


Laura ennen jumppaa...


- Kun pääsen lempijumppiini, olen kuin yliviritetty duracellpupu. Jamikaverini tietävät sen miltä näytän ennen tunnin alkua: hypin paikallani, keikun ja heilun samalla hokien "Joko mennään, joko?" 

- Auta armias, kun saan ajaa itsekseni autoa. Stereot täysille, ja karaoke alkaa. Siinä on kanssa-autoilijoilla varmasti katseltavaa kun tulkitsen kaikkien aikojen radiohittejä samalla kun kruisailen pitkin Nummelaa tai turun motaria. 

- Olen ehkä maailman pahin puhelinaddikti. Pahin painajainen jota olen unessa nähnyt, on se kuinka puhelimeni meni rikki enkä päässyt someen tai whatsappiin. Joo-o, tässä näätte pahimman mahdollisen älypuhelinsukupolven lapsen, myönnän! :D




- Bloggaamisen aloittamisen jälkeen en osaa ajatella ilman, että mietin aina miten kirjoittaisin mistäkin aiheesta joita elämässäni kohtaan. Kirjoittelen puhelimen muistioon ylös erilaisia aiheita ja katkelmia joita arjessa tulee vastaan, ja sitten muokkaan niistä postauksia. Bloggaaminen on siis tullut elämäntyyliini jäädäkseen. Ja hyvä niin! 



Haastan jokaisen bloggaavan ja ei-bloggaavan kirjoittelemaan samanlaisia faktoja. joko postauksena tai kommenttiboksiini! Nyt tunnutuksia peliin, haluan kuulla millaisia hassuja tapoja teillä lukijoilla on :D Mukavaa alkavaa viikonloppua kaikille!


FitBody Challengen treeneistä






Olen muutaman kerran tässä valmennuksen aikana kirjoitellutkin FitBody Challengesta ja esimerkiksi sen ruokavaliosta. Tässä postauksessa ajattelin kertoa hieman valmennukseen sisältyvistä treeneistä ja siitä, miten itse olen ne kokenut. Valmennusta olen toteuttanut täysin omalla tavallani, eli soveltaen ja vinkkejä ottaen- en suoraan jokaista ohjetta noudattaen.

Ohjelmaan kuuluu siis monijakoinen saliohjelma, joka on täysin valmiiksi suunniteltu. Koko valmennuksessa keskitytään erityisesti mm. pakaroiden muokkaamiseen, joten jalkaliikkeitä on paljon. Sen lisäksi mukana oli minulle todella positiivinen yllätys ja oma lempparini, nimittäin porrastreeni! Siitä ihan innostuin ja sitä olenkin muutamaan kertaan käynyt loikkimassa harjun portailla.



Kuvakaappaus valmennusfoorumiltamme.



En tietenkään voi kokonaan jakaa saliohjelmien tai porrastreenin sisältöä tässä, mutta sen verran voin sanoa, että yllätyin kuinka monipuolista harjoittelu oli. Sain portaiden loikkimiseenkin monenlaisia uusia ideoita, ja kaikista parasta oli se, että nettisivuilla on liikepankki jossa näytetään jokaisen liikkeen suoritustekniikat sekä ohjeet videolla. Itsekin ne katsoin kaikki läpi ennenkuin lähdin portaille hyppimään. Nora ohjeistaa todella selkeästi ja innostavasti, niin ettei malttanut olla lähtemättä treenaamaan! 

Jos kiinnostuit valmennuksesta, voit aloittaa sen milloin tahansa. Kesto on 8 viikkoa, ja kaikki ohjeet löytyvät Noran nettisivuilta. Jotkut taisivatkin lähteä silloin mukaan kun tästä ensimmäisen kerran kirjoittelin blogiin, mitenkäs teillä valmennus sujuu? :)



Weekend

11/18/2014






Tämä viikko on mennyt taas duunia painaessa. Kognitiivista- ja neuropsykologiaa lukiessa sekä luentoja katsoessa. Lisäksi pitäisi kirjoitella paria esseetä, ja niihin hommata vähän kirjallisuutta. Mutta viikossa on pari päivää, joina heitän kirjat nurkkaan ja rentoilen täysin. Nimittäin viikonloppu :).



Viikonloppuna käytiin vanhempien kanssa Sellossa lounalla, ja samalla kävin hommaamassa ainejärjestön pikkujouluihin asua. Ei yhtään sen hankalampi teema kuin 50 shades of grey.. :D Mutta löysin kuin löysinkin vähän naamiota ja hiuskoristetta mukaan. Syömässä käytiin aasialaista, ja minä taas nappasin ikuisen lempparini massaman curryn. Ilta meni sitten sohvalla telkkaria katsellessa ja samalla seuratessa Muffe- kaniherran iltariehumista. 

Sunnuntaina lähdettiin joululahjaostoksille äidin kanssa. Ainoat joulukiireet joita meillä on, on joulukorttien postiin vieminen sekä joululahjojen ostaminen. Nekin on nyt kaikki hommattu ja paketoitu, joten nyt vain matkaa odottelemaan... :) Löysin myös itselleni cittarin kauneusviikolta uuden ihanansävyisen huulipunan, siitä ajattelin kuitenkin kirjoitella vielä myöhemmin! (Kiitos Janni vinkistä color sensationaliin! ;D)




Sunnuntaina kävin vielä illalla tekemässä salilla pitkästä aikaa oikein kunnon tappavan jalkatreenin. Meidän Jyväskylän salilla kun on aika vähän salilaitteita, kun Vivian keskittyy enemmänkin jumppaan. Olikin ihanan terapeuttista päästä veivaamaan joka ikinen erillinen lihas omassa laitteessaan ja vielä loppuun juoksin matolla intervallit. Ja voin sanoa, että jalat on edelleen tukossa sen jäljiltä..! 


Mites teidän viikonloppunne sujui? :) Toivottavasti yhtä mukavissa merkeissä!


© Laura Annika 2019. Sisällön tarjoaa Blogger.
Theme Designed By Hello Manhattan
© Laura Annika