Reissupostaus osa 2: Maui Hawai

Mauin lomaviikko oli kuin yhtä luonnonihmettä toisensa perään. Koko saarihan on muodostunut kahdesta tulivuoresta, joiden sula kiviaines on valunut sitten mereen ja yhdistänyt kaksi vuorta. Maisemat voitte vain kuvitella- varsinkin 10 000 jalan (3,5km)  korkeudesta. Ajoimme Haleakala- nimisen tulivuoren huipulle, pilvien yläpuolelle ja maisemat olivat jotain mitä en koskaan ole kokenut aiemmin. Niin massiivista ja kaunista! Kraateria ei tuolta näkynyt, mutta maisemat koko saaren ylle olivat jotain todella hienoa (alemmassa kuvassa niitä hieman näkyykin). 

Lisäksi Mauilla on todella kuuluisa, kippurainen tie nimeltä Road To Hana. Monet nimittävät kyseistä tietä maailman kauneimmaksi, enkä kyllä yhtään epäile. Kolmen tunnin ajomatkan aikana ylitettiin sata pientä siltaa, nähtiin vesiputouksia, liaaneja sekä bambumetsiä. Siinä huomaa luonnon monimuotoisuuden ihan oikeasti sanan merkityksessä. Sitä on edes hankala yrittää kuvaillakaan sanoin tai kuvin, se vain on jotain mikä jokaisen tulisi joskus kokea itse. 

Mauin keskusta oli enemmänkin pieni herttainen kylä kuin "keskusta". Pikkuisia kojuja, lännentyyliin rakennettuna. Shoppailut oli jo tehty Oahulla joten täällä keskityttiinkin enemmän hyvään ruokaan ja paikallisiin tuliaisiin. Myöskin Havaijin paikallinen "jäätelö" eli shave ice tuli tutuksi, ja musta tulikin sen ykkösfani! Vihdoin pääsin maistamaan sitä herkkua mitä aina aikaisemmin pienenä Liloa ja Stitchiä katsellessa ihmettelin :)

Hotellihuoneemme oli suoraan merenrannassa, joten näkymät auringon noustessa olivat ihan uskomattomat. Muutamana aamuna näimme valaita hyppimässä merestä (käytiin niitäkin ihan lähietäisyydeltä katsomassa whale watchingissa) ja uskokaa tai älkää- rannalle nousi lähes joka päivä merikilpikonnia lämmittelemään. Niitäkin näki kun kurkki parvekkeelta alas. Lain mukaan ne ovat kuitenkin rauhoitettuja, joten katsoa sai mutta ei koskea. Paikalliset asukkaat kuitenkin kertoivat edelleen uivansa kilpikonnien kanssa... 

Huikea Havaiji, ei voi muuta sanoa. Niin erilaista kuin mikään mitä aikaisemmin olen kokenut. Täysin omanlainen kulttuurinsa, luontonsa ja elämäntyylinsä keskellä Tyyntä valtamerta. Paikka, joka jokaisen tulisi kokea vähintään kerran elämässään! Minulla tosin tämä reissu ei jäänyt viimeiseksi. sen verran ihastuttiin tuohon paikkaan.