Vastikään käydyt fitnesskisat Lahdessa sekä somen täyttyminen kehokuvista toi mieleeni aiheen, josta olenkin aina aika ajoin avautunut. Tämän lisäksi olen uteliaisuuttani selaillut fitfashion-sivustoa ja sen blogeja, joissa lähes kaikissa tuutataan sitä miten syödään grammalleen tarkasti ja joka toisessa postauksessa otetaan puolialastomia peiliselfieitä. (Joo, minuakin on kysytty useaan otteeseen mukaan tuohon portaaliin mutta sattuneista syistä en sinne koe kuuluvani :D). Kaiken tämän keskellä aloin taas pohtimaan omaa kehokuvaani ja sitä, kuinka se poikkeaa tästä kaikesta mitä media tuntuu ihailevan.
Vuosien myötä oma liikkumiseni on muuttunut entistä enemmän elämäntapaliikunnaksi. Se tarkoittaa, että liikun jos huvittaa, ja jos ei huvita niin en ota siitä huonoa omatuntoa. Jonain päivänä kroppani saattaa kaivata venyttelyä ja rullailua, toisena taas armotonta tanssimista musiikki kovalla. Pääasia on kuitenkin voimaannuttava olo ja ilo, joka liikkumisesta tulee. Mä en mene salille kasvattamaan lihasta, muokkaamaan kehoa tai kuluttamaan kaloreita. Se kaikki on minun liikkumisestani jäänyt vuosien saatossa pois. Motivaatio on nyt jossain ihan muualla.
On surullista huomata, kuinka moni nuori on tyytymätön omaan kehoonsa. Myös se miten suhde syömiseen ja liikkumiseen muuttuu usein epäterveelliseeksi, on harmillista katsottavaa. Olisitko oikeasti onnellisempi sen 3-4 kiloa laihempana? Vai löytäisitkö sillonkin jotain uutta muokattavaa kehostasi? Olisiko (mielen)terveydellesi kuitenkin parempaa syödä vapaasti ja nautiskellen, vai koetko oikeasti saavasi suurta tyydytystä jokaisen suupalan punnitsemisesta?
Mitä sosiaalisessa mediassa ja treeniblogeissa ei koskaan painoteta tarpeeksi, on armollisuus itseään ja kehoaan kohtaan. Minullekin on monesti tultu sanomaan, kuinka on kiva nähdä jotain muutakin kuin ainaista fitnessin harrastamista treeniblogissa. Ja se on se mihin minä pyrinkin - olemaan oma itseni, omine ajatuksineni. En koe huonoa omatuntoa siitä miten minä toimin. Jollekin olen pelkkä "elämäntapaliikkuja joka ei tiedä oikeasta treenistä mitään" (kuten eräs fitfashionin bloggaaja minua jokin aika sitten tituleerasi :D), mutta itselleni olen juuri hyvä näin. Se, joka tekee niinkuin itse kokee parhaakseen. Minusta jokaisen tulisi löytää tämä tasapaino itsensä kanssa ja tehdä juuri niitä asioita jotka tuntuvat omalle keholle ja mielelle parhailta. Ei niitä, joita muut tekevät ja ihailevat.
Mielestäni ikä tuo mukanaan myös arvostusta omaa kehoa kohtaan. Kun alkaa omassakin lähipiirissään nähdä niin erilaisia asioita mihin keho pystyy - esimerkiksi kasvattamaan terveen lapsen sisällään - muuttuu suhde omaan kehoonkin erilaiseksi. Henkilökohtaisesti minusta on jo se aivan upeaa, että pystyn päivittäin liikkumaan vaivatta ja ilman kipua. Tämä kroppa on muovautunut sellaiseksi kuin se on juuri siksi, että se on vain ja ainoastaan minun. Miten minä treenaan, miten minä syön, millaiset ovat mun geenini. Ja tällä mennään - olen siihen tyytyväinen.
Millainen suhde sinulla on kehoosi? Osaatko pohtia sitä, milloin kohtelet itseäsi armottomasti ja milloin taas osaat olla armollinen sekä hyväksyvä itsellesi?
Super hyvä postaus ja täyttä asiaa! :) ite oon aika armollinen, tai nyt ollu ehkä liiankin armollinen.. Tykkään treenata ja nyt se on taas kesän jälkeen muodostunu enemmän rutiiniksi, vielä kun sais syömisetkin kuntoon! Mutta mielestäni tosiaan kerran täällä vaan eletään joten ei pidä turhaa stressiä näistä asioista ottaa.. Hyvää syksyä sulle Laura!:)
VastaaPoistaJonna
Kiitos Jonna! :) Asia kerrallaan, omaa oloaan tunnustellen, kyllä se siitä. Hyvää syksyä myös sulle! :)
Poistasulla on ihailtava asenne liikuntaa ja vartaloa kohtaan. tuo kommentti jonka joku fitfashionin bloggaaja on susta sanonut - mitä ihmettä oikeesti? miksi 'oikea' treeni ei voisi olla just vaikka rullailua ja venyttelyä tai täydessä hiessä tanssimista? oikeen alko ärsyttämään jos joku on sanonut noin! kertoo mun mielestä just hirveesti siitä, että liikuntaan suhtautuminen on vähän vinksallaan.
VastaaPoistaNo sanos muuta! Kyllä nuo kommentit lähes aina kertovat enemmän niiden sanojasta kuin itse kohteesta :D
PoistaArvaapa, miksi aikoinaan lähdin Fitfashionilta? :) En jostain syystä kuulunut joukkoon, tämmönen "elämäntapaliikkuja" kun mäkin oon :D
VastaaPoistaYmmärrän ihan täydellisesti :D!
PoistaViitsitkö kertoa kuka sut tituulerasi sillein?
VastaaPoistaEn koe, että se olisi postauksen kannalta mitenkään merkityksellistä :)
Poista100kiloa painava itsevarma ja onnellinen nainen on miljoona kertaa seksikkäämpi ja toimivampi tyyppi kuin 50kiloine itseään epävarmasti kantava ja onneton tyyppi. Muutamilla kiloilla ei todellakaan ole mitään merkitystä, vaan sillä on, miten sitä ittensä kantaa ja tuo esille. Samoilla linjoilla tässä siis, hyvänä postaus <3
VastaaPoistaJustiinsa näin, olen ihan samaa mieltä!
PoistaAivan ihana postaus ja niin asiaa. Mäkin oon miettinyt aika samoja asioita tässä lähiaikoina. Tuntuu, että oma innostus liikuntaa kohtaan ei ole mitään merkittävää, koska en treenaa kisoja varten tai muokkaa kehoani. Mä juoksen vain juoksemisen ilosta ja siinä bonuksena kuntokin kasvaa.
VastaaPoistaOma suhtautuminen kehooni on ollut mutkainen. Olen joutunut opettelemaan kuinka rakastaa itseään ja hyväksyä oma keho sellaisena kuin se on. Kun on joutunut kokemaan senkin, ettei pääse liikkumaan, osaa arvostaa ihan tavallista aamulenkkiä ulkoilmassa aivan suunnattomasti.
Tällä hetkellä olen tyytyväinen kehooni ja painooni. Toki minullakin on päiviä, jolloin oma peilikuva ei miellytä, mutta silti suhtautuminen omaan kehoon on paljon terveemmällä pohjalla kuin kolmisen vuotta sitten.
Todella fiksuja ajatuksia, voit olla itsestäsi ylpeä miten osaatkaan itseesi ja kehoosi suhtautua! :) Mä uskon, että juurikin nuo kokemukset sekä ikä tuovat myös sitä arvostusta itseä kohtaan. Toivottavasti jokainen löytäisi sen elämäänsä edes jossain vaiheessa.
PoistaLyhyesti sanottuna ihana postaus ja täyttä asiaa! Oon itse todella samoilla linjoilla sun kanssa! :)
VastaaPoistaVoi kiitos, ihana kuulla!! :)
PoistaTästä sai ny vähän käsityksen et fitfashion on ihan ahterista. Pakko ny vähä korjata käsitystä ja yleisesti muistuttaa, että siellä on myös muita kuin fitnesskisaajien blogeja ja paljasta pyllyjä:) koska moni lukee nää kommentit kuitenkin ja vaikka sä sen tiedätkö nii joku sivulla vierailematon voi saada turhan rajun käsityksen portaalin hengestä :D!
VastaaPoistaMutta mitä tulee postauksen sisältöön muuten niin oot kyllä fiksu ja kypsä likka ♡ oisinpa ite yhtä sinut kroppani kanssa.
T. treenibloggaaja fitfashionilta; )
Myönnän, että mun asenteeni kyseistä portaalia kohtaan ei ole ihan neutraali. Pahoittelut siitä, tarkoitus ei ollut loukata ketään kuka siellä bloggaa! Yleiskuva jonka tuosta sivustosta vaan saa, on helposti näin ulkopuoliselle katselijalle todella fitness-painotteinen. Väittäisin, että siellä ns. ei-tavoitteelliset liikkujat ovat vähemmistössä. Vai olenko väärässä?
PoistaToki siellä on myös teitä fiksuja ja ihania bloggaajia kuten sinä, Anna ja Eve! Kiva että Milla tulit kommentoimaan, koska kyllä mä esimerkiksi sun blogiasi luen säännöllisesti :)
Mua alkoi harmittaa muutamien omien suosikkien puolesta, kun sun postauksesta saa sen kuvan, että Fitfashion on pelkkää fitnestä ja kanojen punnitsemista. Siellä on vaikka mitä oikeasti hyviä ja monipuolisia blogeja. Näistä varsinkin tykkään: http://kristamblogi.fitfashion.fi/ http://kohtakunnossa.fitfashion.fi/ http://onmyway.fitfashion.fi/ http://todayimunstoppable.fitfashion.fi/
PoistaKannattaa käydä kurkkaamassa :)
Kiitos vinkeistä! :) Eveä olenkin jo pitempään seuraillut, mutta tuossa tuli myös pari täysin uutta tuttavuutta :)
PoistaTäyttä asiaa :) Itsekin olen elämäntapaliikkuja, salille en koskaan mene ilman fiilistä ja käyn siellä siksi, että siitä tulee hyvä olo.
VastaaPoistaJa se onkin se paras motivaatio mitä voi olla- hyvä olo!
PoistaMua on jo kauan ärsyttänyt, kun monet fitnesskisaajat jakaa somessa motivaatiokuvia kuten "Zumba? Bitch I lift" tai "If it hurts, you know it's working"! Miksi liikunnasta on yhtäkkiä tullut pelkkää raudan pumppaamista salilla, jonka on pakko sattua? Mä käyn salilla, toisinaan käyn vain viikkoja kävelylenkeillä ja joskus venyttelen. Se liikunnan ilo tuntuu kadonneen monilta, ja ainoa oikea vaihtoehto on sali ja aamucardiot.
VastaaPoistaTais nyt mennä vähän ohi aiheen, mutta... :D
Musta taas osuit ihan täysin asiaan! Juurikin tuo miten liikunnasta puhutaan ja millaisia konnotaatioita esimerkiksi hyvän mielen liikunnalle annetaan somessa, on jotenkin surullista... Toivotaan, että tällaiset postaukset saisivat ihmisiä miettimään omia toimintatapojaan! :)
PoistaPostauksesi on täyttä asiaa. On todella sääli nähdä salilla nuoria (etenkin naisia) joilla tuntuu elämän ainoana sisältönä olevan oman ulkonäön muokkaaminen. Elämässä on paljon muitakin ihania ja tärkeitä asioita joihin jokaisen kannattaisi panostaa mm. opiskelu, ystävät, perhe, parisuhde eli siis sellainen kokonaisvaltainen hyvä olo :) Voidaankin kysyä onko maailma nykyään niin ulkonäkökeskeinen että jotkut reppanat ajavat itsensä tuollaiseen sairaalloiseen treenaamiseen ja sitten muut elämän osa-alueet unohtuvat täysin / jäävät taka-alalle? Kuitenkin väitän, että jos ihminen on jollain lailla tavoitteellinen ja ihan "normaalilahjainen", on kaikki osa-alueet varmasti ihan kunnossa, mutta ehkä jos on hiukan "heikkolahjaisempi" niin sitä älyllistä aukkoa voi sitten paikata tuolla ulkonäön muokkaamisella. No... kuitenkin kukin menee omalla tyylillään, sääli vain jos / kun nuoret voivat ottaa näistä "heikkolahjaisemmista" sitten mallia ja ajautua huonolla tuurilla väärille urille elämässään :)
VastaaPoistaRespect rohkeudestasi kirjoittaa tällaisesta aiheesta joka varmasti herättää myös närää joissain henkilöissä joihin se "osuu ja uppoaa" :)
Se mikä tässä kommentissasi häiritsi, on viittaaminen "heikkolahjaisempien" ihmisten älyllisen aukon paikkaamiseen ulkonäön muokkaamisella.
PoistaUskaltaisin väittää, että ihan "normaalilahjaiset" ja tavoitteelliset ihmiset, mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan, harrastavat myöskin ulkonäön muokkausta. Pinnallisuus ja äly eivät mene käsikädessä, nykyajan yhteiskunta on muuten vain pinnallistunut viime vuosina. Ja se näkyy ihan kaikenlaisissa ihmisissä, oli sitten älyllisesti lahjakas tai ei (ottaen huomioon, että älyäkin on erilaista).
En kuitenkaan väittäisi, että fitness ja kehon muokkaus tekisivät ihmisestä mitenkään huonompaa. Faktahan on se, että ihmisiä on erilaisia, samoin elämäntapoja.
Muuten itse tykkäsin postauksesta, vaikka en ole edes elämäntapaliikkuja, lähinnä sohvaperuna.
Mielenkiintoisia huomioita, vaikka en myöskään itse niitä ihan täysin allekirjoita. En lähtisi sanomaan, että älykkyyden (tai sen puutteen) ja ulkonäkökeskeisyyden välillä on korrelaatio. Kyllä se on ihan varmasti henkilökohtaista kuten norakin tuossa sanoi :)
PoistaMutta kiva kuulla että piditte molemmat postauksesta!
Kiinnostaisi kuulla, millainen on suhteesi ruokaan ihan terveyden kannalta ajateltuna? Missä kohtaa rentous meinaa menna yli? Ärsyttää, kun koen huonoa omatuntoa kavereiden kanssa ulkona syömisestä, kun oikeasti haluaisin syödä jotain muuta... mutta toisaalta näitä tilanteita on suht usein.
VastaaPoistaVoisin joskus kirjoittaa postausta ruokavalioni kulmakivistä :) Kasvissyöjänä minulla on se ns. arkiterveellisyys jokaisella aterialla mukana, eli tasapaino tuossa rentoudessakin pitää muistaa :)
PoistaItselläni on tällä hetkellä aika paljonkin ongelma oman kehoni kanssa. Mulla on selkä- ja niskaongelmia, joudun syömään tällä hetkellä anemiaan rautalisää ja mietin itsestäni tällä hetkellä tosi negatiivisestikin. Parin vuoden takanen ahdistus on alkanut vähän kaihertaa taas mieltä, ja painon seuraaminen ja syömisistä ahdistuminen alkaa olemaan mulle taas jotenkin arkipäivää. Oon koko ajan väsynyt, ja sen takia en jaksakaan liikuntaa harrastaa, vaikka haluaisinkin..
VastaaPoistaMutta oon sun kanssa samaa mieltä. Oma mielentilani varmasti osittain johtuu juuri nykyajan terveys-, hyvinvointi- ja kuntoiluhömpötyksistä. Enköhän saa taas oman elämän mallilleen, kun rautakuuri tehoaa ja jaksan lähteä välillä vaikka salille... Yritän kuitenkin olla soimaamatta itseäni, koska tiedän että paino ei ainakaan saisi yhtään tippua, päin vastoin!
Kiitos tosi kannustavasta kirjoituksesta, sait paljon ajatuksia liikkeelle! :)
(Saatoin kommentoida ehkä vähän asian vierestä, mutta mitäpä tuosta...:D)
Voi harmi, toivotaan että sun olosi ja mielentilasi paranee! Kun sen pienen kipinän ja ilon löytää taas liikkumiseen ja tekee niitä asioita joista nauttii, kyllä se siitä :) Tsemppiä sinulle ja ihanaa jos postaus oli kannustava!
Poista