Miten elämäni on vuodessa muuttunut?

Olipa mielenkiintoista tuossa selata vajaan vuoden takaisia postauksia. Muistan vielä hyvin sen, millaisia ajatuksia päässä silloin pyöri. Mutta silti ne jollain tavalla pääsee unohtumaan, ja siksi tämä blogi onkin hyvä tapa aina välillä hypätä ajassa ja jutuissa taaksepäin. Tällä kertaa tartuin kiinni postaukseen jossa kirjoittelin pohdintaa siitä, kuinka hankalaa oli elää epätietoisuudessa ja siinä, ettei yhtään tiedä mihin suuntaan elämä tuleekaan muuttumaan. Postaukseen pääset tästä. No, enpä kyllä tuolloin tiennytkään missä tulisin olemaan.. :D 

"Lähdin muutaman viikon varoitusajalla yksin asumaan Jyväskylään. Vieläpä kun olin saanut kuin saanutkin saman päivän aikana ensin työ- ja sitten opiskelupaikan. Sisustin kauniin ensimmäisen oman kotini, tutustuin uusiin ystäviin ja yliopistoelämään. Suoritin ensimmäiset tenttini ja opintopisteeni. Ompelin haalarimerkkejä neonoransseihin opiskelijahaalareihini. Jonotin poikkitieteellisissä, hengasin illanistujaisissa ja toisaalta välillä myös huolehdin sitä, jaksanko opiskella ja pärjäänkö englanninkielisten tieteellisten kirjojen kanssa". 

Tästä kaikesta en tiennyt tuota postausta kirjoittaessani vielä mitään. On se vaan kummallista, miten elämä vie ja kuljettaa omalla tahdillaan eteenpäin. Tällaisen kontrollifriikinkin pitää vain joskus päästää ohjat käsistään, ja luottaa siihen että kyllä minä selviän kaikesta mitä eteen tulee. Ja en olekaan joutunut pettymään. Olen ollut opiskelemassa jo yhden vuoden, suorittanut pisteitä, mutta siinä samalla elänyt myös opiskeluaikaa ja itsenäistynyt. Tein ehdottomasti oikean ratkaisun kun otin opiskelupaikan vastaan, enkä lykännyt sitä vuodella niinkuin alunperin suunnittelin.

Jos mietitään ulkoisten muutosten lisäksi sisäistä muutosta, viimeisimmän merkinnän tein lukiessani tämän vuoden VAKAVA-artikkelien käsiteselityksiä. Vaikka tuntuisi, ettei yksittäisten asioiden lisäksi ole vielä yliopistossa paljoa ehtinyt oppimaan, niin voi härregud kuinka iso ero ymmärryksessä ja käsitteiden osaamisessa onkaan! Kaikki tutkimukselliset ja tieteellisiin artikkeleihin liittyvät seikat ovat tulleet implisiittisesti tutuiksi, mutta sen huomaa vasta tällaisen tilanteen tullessa eteen. Paljon on siis varmasti myös ihan se oma ajattelu ja pohdintaperspektiivi asioihin muuttunut. Toisin olisi, jos en olisi vielä opiskelemassa. Toki fyysisten olosuhteiden vaihtuminen ja itsenäistymisen opettelu on tuonut mukanaan myös muunlaista kuin tieteellistä ja analyyttistä henkistä kasvua.

Teille kaikille siis jotka painiskelette tulevaisuutenne kanssa, ottakaa tästä tekstistä oppia. Älkää huolehtiko turhia, vaan eläkää tässä hetkessä ja nauttikaa siitä. Kyllä se tulevaisuus sieltä tulee ja kaikki selviää ajallaan. Niinkuin isäni sanoisi: "elefantti on syötävä pala kerrallaan". Samalla tavalla voit kuvitella tulevaisuutesi - kaikkea ei voi eikä kannata suunnitella ja järkeillä etukäteen, vaan päästää irti ja luottaa siihen, että selviän siitä mitä tulevaisuudella onkaan minun varalleni suunniteltuna. 

PS. On The Moven seuraaja! Olethan rekisteröitynyt lukijakseni myös bloggerin kautta? Kun saadaan 600 rekisteröityneen lukijan raja rikki, luvassa on teille aika hyvä arvonta!