Katsaus kuluneeseen vuoteen 2014

Vuosi alkaa olla päätöksessään, ja on aika ottaa kurkistus taaksepäin. Mitä on tullut tehtyä, tavoiteltua, haaveiltua, saavutettua. Jännitettyä, odotettua, rohkaistuttua ja ylitettyä itsensä. Kaikkea tätä ja paljon muuta. Voin rehellisesti sanoa vuoden 2014 olleen tapahtumarikkain ja mullistavin vuosi tähänastisessa elämässäni. Ollaan käyty melko alhaalla, mutta ylöskin on tultu ihan humisten.

Vuosi alkoi ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisella. Silloin pelättiin sitä, että pääsenkö edes läpi ja millaisetkohan kokeet siellä nyt olisivatkaan minua vastassa. Stressasin aivan mielettömästi, ihan liikaakin näin jälkikäteen mietittynä. Ei yhdet kokeet ole yöunien menettämisien arvoisia! Selvisin kuitenkin kaikista ylioppilaskokeista kiitettävin arvosanoin, josta yllätyin positiivisesti itsekin. Mä pystyin siihen. Se valoi uskoa myös pääsykokeisiin lukemiseen, joka alkoi maaliskuun loppupuolella. Olin päättänyt hakea tavoitelemalleni alalle VAKAVA-kokeen valinnassa, ja loppukevät ennen ylioppilasjuhlia menikin ainoastaan valmennuskurssilla ravatessa ja nenä kiinni artikkelikirjasessa. 

Kesän otinkin sitten ihan hyvällä omatunnolla rennommin. Takana oli ehkä elämäni henkisesti raskain koettelemus ja kevät. Olin paiskinut hommia oman jaksamiseni äärirajoilla, ja nyt latailin akkuja lomailemalla sekä samalla spinningtunteja ohjaten. Heinäkuun tullessa aloin jännittämään pääsykokeiden tuloksia- ja onnenkyyneleethän ne tirahtivat kun sain Jyväskylän Yliopistolta puhelun että olin päässyt sisään haluamalleni alalle. Se oli suuri saavutus minulta, juuri ylppärit läpikäyneeltä 18-vuotiaalta. Sitten alkoikin raskas lähtöprosessi irtisanoutuminen mukaanlukien, pakkailuineen ja muuttoineen uuteen paikkaan. Siinä oli nuorelle ihmiselle paljon uutta ja ihmeteltävää. 

Ensimmäiset viikot Jyväskylässä menivät kuin sumussa- kaikki oli vielä niin uutta ja absurdia. En mä oikeasti ollut yhtään valmistautunut muuttamaan heti lukion jälkeen omilleni ja vielä uuteen kaupunkiin! Mutta kaikki tuntui kuitenkin järjestyvän aika luonnollisesti ja palaset loksahtelivat paikoilleen. Koko syksy onkin mennyt ohi ihan uskomattoman nopeasti. Niin paljon uutta nähtävää ja koettavaa, kun opiskeluunkin pitäisi samalla pystyä keskittymään! 

Mun oma elämäni on alkanut tämän syksyn myötä aivan uudella tavalla. Yksin asuminen ja vastuun ottaminen itsestä sekä omista asioistaan on kasvattanut mua ihan huimasti. Ihan vain konkreettisesti sekin, että mä olen täällä yksin, eikä ole ketään kuka asioita hoitelisi mun puolestani. Mä itse teen koulutyöni, vastaan siivoamisesta, ruuanlaitosta, laskujen maksamisesta. Voinkin väittää kypsyneeni tämän vuoden aikana aivan älyttömästi ihmisenä. Toivon sen, ja ajatusteni sekä arvojeni muuttumisen näkyvän läpi myös kirjoitusteni kautta. Minä itse vastaan omasta elämästäni ja sen suunnasta, omilla valinnoillani ja teoillani. 

Tänä vuonna on tapahtunut isoja asioita paljon peräkkäin. Ne muuttavat ehdotomasti ihmistä ja määräävät osiltaan elämän kulkusuuntaa. Omilla valinnoillani, työlläni, päättäväisyydelläni sekä rohkeudellani kirjoitan nyt tätä postausta juuri tässä tilanteessa missä olen. En kadu mitään, en ole katkera mistään. Tältä vuodelta jää paljon huimia muistoja talteen, joiden kanssa on mahtava jatkaa omaa elämää eteenpäin vuoteen 2015.