Kun kakkoskoti muuttaa

Kuten jo videopostauksessa taisin mainita, meidän sali tosiaan muutti täysin uusiin tiloihin, toiselle puolelle paikkakuntaani viime perjantaina. Olen nyt päässyt käymään salilla vasta muutaman kerran, mutta ajattelin kirjoittaa ainakin nyt näin ensifiiliksiä siitä, miltä tuntuu kun "kakkoskoti" jossa viiden vuoden ajan on tullut käytyä, yhtäkkiä muuttaakin täysin eri tiloihin tuoden mukanaan uudet käytännöt, uudet laitepaikat sekä myös uusia ihmisiä.

Uusi sali toi mukanaan huimasti lisää tilaa niin kuntosalin puolelle kuin jumppasaliinkin. Pukuhuoneet ovat modernit ja isommat. Lisäksi äänentoisto on huippuluokkaa niin jumppa- kuin spinningsalissakin, ja molemmista saleista löytyy myös ohjaajalle korokepaikka. Värivaloja ei vielä oltu saatu paikalleen, mutta sitä tosiaan odottelen. Loisteputkivaloja ei kumminkaan kummastakaan salista edes löydy, mistä oltiin kaikki hyvinkin innoissamme. ;)

Käytiin Jannin kanssa viime lauantaina tutustumassa uusiin tiloihin, ja olo oli kuin olisi ensimmäistä päivää tullut ihan tuntemattomalle, uudelle saliketjulle :D Tyhminä pyörittiin ympäriinsä ja kysyttiin että "anteeksi, missä on sitä ja tätä?" Pukkarit löydettyämme lähdettiin kiertelemään ympäriinsä, kurkittiin jumppasaliin ja mua kiinnosti myös tietysti spinningsalin tilat ja tekniikka. Molemmissa jumppasaleissa on nyt myös ikkunat, eli uteliaat pääsevät kurkkimaan mitä suljettujen ovien takana oikein tapahtuu!

Aivan aluksi oli olo aika omituinen- me ei enää ikinä tulla palaamaan sinne tuttuun ja turvalliseen kotisaliin? Tämäkö on nyt meidän uusi kakkoskotimme? Isot tilat tuntui kaikessa mahtipontisuudessaan jotenkin liiankin suurelta, kun on tottunut pieneen ja osioihin jaettuun kuntosaliin. Isossa "hallissa" raudan ryske kaikuu ja yläkerran venytystilasta näet koko salin kaikessa laajuudessaan. Kävin myös lauantaina tekemässä salin puolella ekan treenin, ja kyllä siinä taas aikansa menee kun tottuu uusiin laitepaikkoihin sekä käytäntöihin. Enää ei voi suunnistaa sokeasti tutussa järjestyksessä laitteesta toiseen.

Alkujärkytyksestä toivuttuamme oltiin Jannin kanssa kuitenkin molemmat sitä mieltä, että kyllä tämä muutos on tosi hyvä juttu. Mahtavaa, että saadaan lisää tilaa, enemmän porukkaa jumppatunneille ja salilaite/juoksumattopaikatkaan ei enää vaadi samanlaista jonottamista kuin ennen. Myös mitä asiakkaita olen ehtinyt jututtamaan, tuntuvat kaikki olevan tosi tyytyväisiä vaihdokseen. Salikaan ei ollut päivääkään kiinni muutoksen takia, mikä oli iso juttu! Kaikki on sujunut tosi sutjakkaan, ja eiköhän tästä pikkuhiljaa taas löydetä jokainen omat, uudet vakiopaikkamme pukkarissa ja jumppasalissa. 

Eniten mua itseäni jännittää spinningsalin tekniikan toiminta ja se, miltä ohjaaminen uudessa ympäristössä tuntuu. Pitäisi varmaan käydä joku päivä polkemassa joku muu spinutunti, jotta saisi vähän tuntumaa siihen uuteen ympäristöön. En ole myöskään ihan varma onko sykeohjauslaitteita saatu vielä paikoilleen saliin. Kirjoittelen tunnelmia uudesta ohjausympäristöstä lisää sunnuntain jälkeen, silloin päästään tositoimiin!

Mutta tällainen muutos siis meillä nyt. Uusissa, hulppeissa tiloissa kelpaa kyllä jumppailla! Ei se muutos aina ole niin kamala juttu, usein sen myötä tapahtuu kaikkea mukavaa ja jännää. :) Pikkuhiljaa tuosta alkaa muodostua meille uusi kakkoskoti, omine pukkari- ja jumppasalipaikkoineenkin.. ;)

Huomatkaa pimennysverhot! <3