Miksi valita yleinen- ja aikuiskasvatustiede?

Heippahei! Se alkaa taas olla pikkuhiljaa se aika vuodesta, kun abit siirtyvät lukulomalle ja kohti viimeisiä kirjoituksia. Samalla alkaa pohdinnat siitä, mihin haetaan ja missä järjestyksessä. Nyt käytössä on myös ensikertalaiskiintiöt, jotka saattavat hieman mutkistaa päätöksentekoa joidenkin opiskelijoiksi halajavien osalla - heti kun pitäisi tietää mikä on se oma juttu, jolloin mahdollisen sisäänpääsytodennäköisyyden saa maksimoitua. Tänä vuonna korkeakouluhaku näyttäisikin alkavan 16.3. 

Minulta on tässä parin opiskeluvuoteni aikana kysytty lukuisia kysymyksiä yleisen- ja aikuiskasvatustieteen opinnoista, joten päätin vastata niihin näin yhdessä postauksessa. Ala on monelle edelleen hieman tuntematon ja jää helposti esim. erkkapedan ja okl:n varjoon. Tämä on kuitenkin niin monipuolinen ja mielenkiintoinen kasvatustieteen ala että suosittelen ehdottomasti harkitsemaan jos kasvatusalalle mielit! Toivottavasti tästä postauksesta on apua teidän jatko-opiskelupohdinnoissanne. :)

Mitä on yleinen- ja aikuiskasvatustiede? 

"Kasvatustieteet tutkivat ihmisen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä näiden prosessien edistämistä ja ohjaamista kasvatuksen ja opetuksen avulla. Tarkastelun kohteina ovat esimerkiksi koulutuksen suunnittelu ja hallinto, oppimis- ja motivaatiopsykologia sekä oppiminen työelämässä. Ilmiöitä tutkitaan yksilöllisistä, yhteisöllisistä sekä kulttuurisista ja yhteiskunnallisista näkökulmista." Lähde: Helsingin Yliopisto

Miten alalle haetaan? Millainen on sisäänpääsyprosentti?

Alalle haetaan lähes jokaisessa suomalaisessa yliopistossa kasvatusalan yhteisvalinnan kautta, eli VAKAVA-kokeella. Samalla kokeella voit hakea myös luokanopettajaksi, erityispedagogiikkaan sekä varhaiskasvatukseen. Jyväskylän sisäänpääsyprosentista muistan sen verran, että omana vuonna hakeneista pääsi meille sisään jotain 6 ja 9 prosentin väliltä. 

Mihin alalta valmistuu? 

Alalta valmistutaan pääasiallisesti erilaisiin asiantuntija- ja kehittämistehtäviin. Me emme saa suoraan opettajan pätevyyttä, emmekä valmistu mihinkään tiettyyn ammattiin. Sivuaineiden valinnan mukaan mahdollisia työpaikkoja ovat myös esimerkiksi henkilöstöhallinto, koulutussuunnittelija, aikuiskouluttaja sekä rekrytoija. 

Saanko opettajan pätevyyden? 

Et automaattisesti. On kuitenkin mahdollista hakea erillisiin aikuiskouluttajan pedagogisiin opintoihin (ns. APOt), joiden kesto on noin yksi vuosi. Nämä opinnot voi sisällyttää halutessaan maisterivaiheen sivuaineeksi ja siten valmistuminen ei pitkity. 

Millaisia sivuaineita on mahdollista lukea? 

Todella yliopistokohtaista, mutta osaan puhua meidän Jyväskylän puolesta. Meillä mahdollisia vapaita sivuaineita ovat mm. erityispedagogiikka, yhteiskuntapolitiikka, sosiologia, kauppatiede ja psykologia. Sivuaineet määrittävät meidän alallamme todella ison osan siitä, miten profiloit itseäsi työelämään ja millaisiin tehtäviin haluat valmiuksia. Esim. henkilöstöhallinnon puolelle kauppatieteiden lukeminen on lähes välttämätöntä. 

Ovatko opinnot vaikeita? 

Omasta mielestäni ensimmäinen vuosi oli aika iisi pääaineopintojen osalta. Sen sijaan sivuaineet kuten psykologia, teettivät paljon työtä alusta saakka. Nyt aineopintovaiheessa on kuitenkin nuo kasvatustieteenkin opinnot vaikeutuneet, asioita tulee pohtia ja miettiä tieteellisemmin sekä moniulotteisemmin. Nyt mukaan astuu tosiaan enemmän myös se tieteellinen aspekti, eli erilaiset tutkimusmenetelmät ja esimerkiksi oman kanditutkielman suunnittelu sekä tieteellisen kirjoittamisen piirteet.