Viimeinen osa lomareissun postauksista oli epähuomiossani jäänyt julkaisematta, joten palataanhan vielä hieman tammikuun ensimmäiselle viikolle ja New Orleansiin!
Viimeinen lomaviikko vietettiin asettumalla hieman aloilleen jo viimevuoden reissulta tuttuun New Orleansiin. Olimme samassa paikassa vuosi sitten myös viikon, ja saimmekin jonkinlaisen kokonaiskäsityksen kaupungista ja sen alueista. Vanhemmat tykästyivät paikkaan kuitenkin niin, että halusivat tulla tänne uudelleen. Kaunis ranskalaiskorttelin arkkitehtuuri, hyvä musiikki, omalaatuinen ruoka ja ystävälliset ihmiset - tänne tuli toistamiseen oikein mielellään.
New Orleans on vastakohtien ja ristiriitojen kaupunki, jos minulta kysytään. Kaikki varmasti muistavat hurrikaani Katriinan ja sen mukanaan tuomat tuhot tähän kaupunkiin. Kaupunki ei oikeastaan koskaan toipunut tuon tuhon jälkeen entiselleen - asukasluku jäi pienemmäksi ja erityisesti köyhemmän väen asuinalueiden tuhot ovat edelleen nähtävillä. New Orleans on myös maailman vaarallisimpien kaupunkien listalla heti toisena kaupunkina Yhdysvalloista, St. Louisin jälkeen. Kaikesta tästä huolimatta kaupunki näyttäytyy turistille iloisena ja omaperäisenä paikkanaan, kunhan osaa pysyä oikeilla alueilla jotka ovat todella hyvin poliisin turvaamia.
Ranskalaiskorttelin tunnelmaa on vaikea sanoin selittää, se on kliseisesti vain itse koettavissa. Kaupunki on ranskalaisten 1800-luvulla perustama, ja siitä tulee nimitys French Quarter. Ihme kyllä, ranskalaiskortteli säilyi lähes turmelemattomana myös hurrikaanista. Alkuperäiset rakennukset ovat edelleen pystyssä, ja niitä asuttavat myös paikalliset asukkaat. Koko kortteli ei siis ole vain turisteille rakennettua härpäkettä kuten voisi kuvitella. Turistien keskus on kuuluisa Bourbon Street, jossa bileet ovat käynnissä 24/7. Poiketen jenkkien normaalista laista, tällä kadulla saa kulkea alkoholijuomien kanssa huoletta - ja siitä voikin päätellä millainen meininki kadulla on meneillään.
Kauempana, korttelin kulmilla, on rauhallista ja todella kaunista. Vanhan ajan hengen aistii. Kortteli on yllättävän suuri ja sen läpikotaiseen koluamiseen ei oikein viikkokaan riitä. Lisäksi korttelin Mississippi-joen puolella sijaitsee French Market-markkinakojuja, maailmankuuluisa kahvila Café Du Monde, Jackson Square-aukio ja muun muassa höyrylaiva Natchezin satama. Tuo höyrylaiva muuten soittaa piipuillaan joka päivä kappaleita, jotka kaikuvat koko ranskalaiskorttelin yllä. Se jos mikä on absudi kokemus kuulla!
Kokonaisuudessaan New Orleans on rennon letkeä kaupunki, johon kannattaa tulla nauttimaan hyvästä musiikista, laadukkaasta katusoitosta, rentoutumisesta ja halutessaan myös juhlimisesta. Louisiana on myös ainut osavaltio, joka antaa turisteille kaikki sales taxit kokonaisuudessaan takaisin (shoppailijan unelma siis)! Ranskalaiskorttelin vierestä löytyykin myös kohtuukokoinen outlet-kylä foodcourteineen.
Jos on vielä mitään kysyttävää jenkeissä reissaamiseen liittyen, kommenttiboksissa on sana vapaa. En voi muuta sanoa, kuin että haikeudella tuosta maasta lähtee pois. Ihmisten ystävällisyys, avoimuus ja auttavaisuus sekä lämpö ja valo ovat ihana yhdistelmä jotka saavatkin palaamaan tänne vuosi toisensa perään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti