Vuosi 2015 otettiin vastaan Atlantin toisella puolella, ensin Havajilla lomaillen ja sitten Los Angelesissa. Kuukauden loma antoi paljon uusia kokemuksia ja haaveita siitä, että valmistumiseni jälkeen tulisin asumaan ja työskentelemään jonkin aikaa yhdysvalloissa.
Lomalta arkeen paluun jälkeen oli taas aika jatkaa opintoja - opiskelin tiukkaan tahtiin ensimmäistä yliopistovuottani, ja sain mm. perusopinnot sekä omasta aineestani että psykologiasta kasaan. Itse opintojen lisäksi tapahtui myös paljon muita mukavia asioita. Tutustuin muun muassa paremmin muutamiin opiskelutovereihini, joista sitten myöhemmin on tullut lähes parhaita ystäviäni. Juhlittiin vappua yhdessä, kahviteltiin sekä juteltiin pitkälle yöhön.
Kesälaitumille lähdin Jyväskylästä toukokuun alussa. Tuolloin tein opettajan sijaisuuksia niin paljon kuin ehdin, samalla opiskellen. Opiskelin myös kesän mutta todella rennolla otteella. Kesä olikin todella tapahtumarikas. Löysin alkukesästä rinnalleni miehen, jonka kanssa kesä kului kuin siivillä. Sen lisäksi juhlimme mm. kavereideni kanssa festareilla ja loikoilimme biitsillä.
Syksyn alkaessa palasin hieman ristiriitaisin tuntein takaisin Jyväskylään - edessä oli eloa kaukosuhteessa, mutta samalla syksyn uudet opinnot esimerkiksi kauppiksessa saivat pidettyä mielenkiintoni opiskelua kohtaan yllä. Elämässä kuin opinnoissakin oli molemmissa edessä haasteita, mutta ne ylitettiin ja samalla ylitin myös itseäni.
Vuoden tullessa lopuilleen viimeistelin syksyn opintojani, treenasin, pidin hauskaa, mutta samalla koin myös kipeän eron. Kun sain opinnot pakettiin, tulin takaisin pk-seudulle ja jatkoin työskentelyä ala-asteen opettajan sijaisena. Tein töitä melko pitkään ja samalla sain tutustuttua paremmin opettamiini lapsiin. Työ tuntui oikeasti merkitykselliseltä ja antoisalta ja antoi paljon lisää syvyyttä opiskelemaani alaan. Olenkin todella kiitollinen mahdollisuudesta tehdä tätä työtä opintojeni ohessa.
Loppuvuodesta katse suuntasi jo taas edessä häämöttävään matkaan - tällä kertaa se oli kuukauden reissu eri puolille USA:ta. Aloin pakkailla laukkuja ja laittamaan vuoden asioita pakettiin, kun sattumalta löysin kuin löysinkin rinnalleni uuden ihmisen. Kliseistä mutta totta, tämä ihminen saa minut ymmärtämään miksi asiat ovat tapahtuneet juuri kuin ne ovat tapahtuneet.
Tällä hetkellä kun kirjoitan tätä tekstiä hotellihuoneemme parvekkeella, on kello puoli kahdeksan aamulla. Aurinko nousee ja minä mietin, mitä sitä tänään lähtisi tekemään. Tässä hetkessä oli hyvä pysähtyä ja miettiä mennyttä vuotta. Paljon on tapahtunut ja kaikki se mitä onkaan tapahtunut, on muovannut minua sellaiseksi kuin nyt olen. Olen tällä hetkellä onnellisempi kuin ehkä koskaan aikaisemmin.
Ihanaa uuttavuotta kaikille On The Moven lukijoille, nauttikaa, rentoutukaa ja lähtekää luottavaisin mielin kohti tulevaa vuotta <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti