Kuten otsikko jo kertoo, ei heinäkuun alku ole sujunut ihan suunnitelmien mukaisesti. Toisaalta tällä hetkellä 13 asteessa ja vesisateessa tätä kirjoitellessa tuntuu jo melkein siltä, että tästä ei ole suunta kuin ylöspäin... (PS. Tämän postauksen aurinkoiset ja iloiset kuvat napsaistiin vielä kesäkuun puolella – nyt lähinnä vain toivon, että päästäisiin pian samanlaisiin fiiliksiin ja säihin takaisin!)
Tuntuu, että aina juuri silloin kun kaikki menee liian hyvin, kannattaisi varautua takaiskuihin. Kesäkuun helteiden ja iloisten uutisten jälkeen heinäkuu alkoi meillä huolilla Kaapon voinnista, jonka vuoksi on ravattu lääkärissä, syöty antibioottikuureja ja yhden viikonlopun valvoin Kaapon rinnalla suolitukoksen vuoksi. Lopulta tukoksen syyksi paljastui massiivinen matoinfektio, johon aloitettiin vielä uusi lääkitys. Sen tarkempiin yksityiskohtiin en halua mennä (yök), mutta tosiaan kaneilla sisäloiset ovat suhteellisen harvinaisia ja vaikeasti häädettäviä tapauksia... Siispä kaikki kodintekstiilit lähtivät pesuun, vessalaatikot ja koppi pesuun päivittäin sekä matot saunaan. Naurettiinkin jo kaiken keskellä, että pitäähän sitä jokaiselle heinäkuulle yksi saunotus saada – jos muistatte, kuinka viime heinäkuussa koko omaisuutta saunotettiin surullisenkuuluisan ihrakuoriasinvaasion jälkeen. (Jos et tuota keissiä muista, voin linkata postauksen aiheesta tähän.)
Nyt kun reilun viikon lääkintä- ja siivouskuurin jälkeen matotkin on saatu takaisin lattialle, sairastuin minä sitten (taas) vuorostani kovaan flunssaan. Nyt ääni on painuksissa ja heikko olo pakottaa pysymään sisällä. Opiskelustakaan ei ole lähipäivinä tullut oikein mitään. Huomaan, että alan kärsiä myös loma-ahdistuksesta kun tajusin, että pian on jo heinäkuun puoliväli ja aika on mennyt pääsääntöisesti arjen pyörittämiseen ja sairasteluun. Missä välissä ehdin toteuttaa kaikki ne bucket listini kivat jutut? Onko minulla oikeasti aikaa lomailla kunnolla missään välissä? Osittain myös huomaan, kuinka Instagramin selailu saattaa aiheuttaa harmitusta ja epärealistista illuusiota siitä, miten kaikki muut pelkästään lomailevat ja tekevät siistejä juttuja päivästä toiseen. Olenko ainut joka tuntee näin, vai koetteko te myös samanlaisia paineita somesta kesällä?
Kesäkuun loppupuolella sain iloisia uutisia tulevasta opiskelupaikastani, mutta olen kuitenkin yllättynyt siitä, miten tuo tieto on osittain tuottanut myös huolta ja murhetta mielelleni. Tieto uudesta ja tuntemattomasta mietityttää, koska emme ole saaneet vielä minkäänlaista infoa tulevan syksyn aikatauluista, koulun alkamisajankohdasta tai esimerkiksi lähijaksoista. Kun aikaisemmin kaikki on ollut niin selvää, tuntuu vaikealta asettua täyteen lomamoodiin kun tulevien kuukausien suunnitelmat ovat täysin epäselviä ja auki. Olen aina ollut tarkka aikatauluttaja ja suunnittelija, enkä oikein osaa sietää pitkää epätietoisuutta. Tosin nyt olen kuullut monen tulevan opiskelutoverini valitelleen tätä tilannetta, sillä esimeriksi erilaisten elämäntilanteiden kannalta loppuvuoden asumisjärjestelyjä on vielä todella vaikeaa suunnitella.
Nyt ei oikeastaan auta muuta kuin hengähtää, antaa itselleen aikaa levätä ja olla. Toivotaan, että flunssa paranisi piakkoin pois ja samalla säät alkaisivat muuttua entistä kesäisemmiksi. Kun alkaa tuntua siltä, että puolet heinäkuusta on heitetty jo hukkaan, voi kuitenkin lohduttautua ajatuksella siitä, että kesä se on vielä elokuussakin. Palaillaan hieman myöhemmin mm. Betten ja LookFantasticin unboxausten parissa, kunhan olo antaa myöten nuo julkaisut kuvata ja kirjoittaa. Siihen saakka, ihanaa loppuviikkoa!
Laura
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti