Edessä on rauhallinen viikonloppu ilman sen kummempaa tekemistä, joten päätin istahtaa alas koneen ääreen ja kirjoittaa teille pitkästä aikaa opintoihin liittyviä kuulumisia ja ajatuksia. Saan lähes viikoittain Intagramin viestipuolelle kysymyksiä opo-opinnoista ja erilaisista niihin liittyvistä yksityiskohdista. Ajattelin tässä postauksessa keskittyä enemminkin omien opintojeni etenemiseen liittyviin asioihin, mutta mikäli ns. yleiset opintoihin liittyvät asiat kiinnostavat enemmän, voi niihin löytää vastauksia esimerkiksi tästä postauksesta.
Ymmärrettävästi vallitseva maailmantilanne on vaikuttanut myös opiskeluuni ja siihen, miten opinnot toteutetaan. Opinto-ohjelmamme pedagogiikka painottaa ensisijaisesti läsnäolo-opetuksen merkitystä, jonka vuoksi meillä on järjestetty yhdestä kahteen lähijaksoa kuukausittain. Tämän lisäksi minulla on tänä keväänä meneillään pedagogiset opinnot, joista saan vihdoin itselleni myös opettajan pedagogisen pätevyyden. Nyt viimeisen kuukauden ajan lähijaksot on kuitenkin jouduttu järjestämään etänä, joka on osaltaan vaikuttanut myös opetuksen toteutukseen. Esimerkiksi monikulttuurisen ohjauksen opintoihin suunnitellut vierailut on jouduttu perumaan, jonka lisäksi myös harjoittelut sekä ohjauksen että pedagogisten opintojen osalta menivät jäihin koko loppukeväältä. Onneksi on olemassa kuitenkin erilaisia verkkokokouspalveluita, joiden avulla yhteydenpito ohjaajiin ja muihin opiskelijoihin on mahdollista. Yllättävän hyvin opintoja on saatu järjestettyä myös vallitsevasta tilanteesta huolimatta!
Harjoittelujen ja kontaktiopetuksen peruminen harmittaa minua etenkin siksi, että olin jo ehtinyt suunnitella laajemman opetuskokonaisuuden kahdeksasluokkalaisille koskien itsetuntemusta ja vahvuuksien tunnistamista, joka minun oli tarkoitus vetää tässä maalis-huhtikuun vaihteessa. Tällä hetkellä opetusalalla on kuitenkin niin kiireistä ja epätietoisuus on ymmärrettävästi kaikilla läsnä, että harjoittelut ja kaikki niin sanotusti ylimääräinen siirretään suosiolla myöhemmälle. Tuntuisi kohtuuttomalta kuormittaa harjoitteluiden ohjaajia tällaisessa tilanteessa yhtään enempää, kuin väistämättä on tarvis. Tämä toki tarkoittaa sitä, että iso osa jäljellä olevista käytännön harjoittelujaksoista siirtyy tulevaan syksyyn ja kevääseen. Ajatuksenani oli sillloin työstää täysipäiväisesti gradua, mutta tilanteelle ei nyt mahda mitään. Olenkin vastaavasti yrittänyt siirtää joitain graduun liittyviä tehtäviä jo nyt keväälle ja kesälle, jotta työmäärä jakautuisi poikkeustilanteesta huolimatta mahdollisimman tasaisesti koko kahdelle opiskeluvuodelle.
Koen, että opinnot ovat kuitenkin edenneet oikein mallikkaasti myös tämän kevään aikana. Etenkin nuo pedagogiset opinnot ovat antaneet todella paljon uutta ajateltavaa ja näkökulmia omaan opetukseen. Opinnoissa on korostettu erityisesti oppimisen ohjaamista tukevaa pedagogiikkaa, jonka ytimessä painotetaan mm. opettajan empaattisuuden ja aitona ihmisenä olemisen merkitystä. Menemättä sen teoreettisemmaksi voisi siis todeta, että kyseessä on siis aikaisemmin vallalla ollutta yksisuuntaista opettaja-oppilas suhdetta haastava asetelma. Oppimista ja sen mahdollisuuksia on katsottu monesta eri näkökulmasta, jonka lisäksi keskusteluissa on annettu paljon tilaa erilaisille mielipiteille ja ajatuksille. Olin kuullut opo-opintojen pedagogisista opinnoista jo aiemmin paljon hyvää, ja nyt voin kyllä allekirjoittaa kaikki nuo kehut myös itse. En tiedä, millaisia pedaopinnot ovat esimerkiksi luokanopettajilla tai aineenopettajilla, mutta meillä kokonaisuus on ainakin rakennettu todella taitavasti.
Pedaopintojen lisäksi tänä keväänä meidän opinnoissa on keskitytty muun muassa omavalintaiseen teemaan perehtymiseen ja maisteriohjelmaan kuuluviin syventäviin opintoihin, joiden aiheena on ollut verkko-ohjaus. Teemaopinnoista mainitsinkin jo lyhyesti tuossa ylempänä, eli tosiaan päädyin valitsemaan monikulttuurisuuden teeman. Muita vaihtoehtoja olivat muistaakseni ainakin uraohjaus, ohjauksellinen pedagogiikka sekä ohjauksen filosofiset kysymykset. Minulla ei ole juurikaan kokemusta monikulttuurisuudesta aikaisemmassa työshistoriassani, jonka vuoksi ajattelin juuri tämän teeman antavan minulle hyviä eväitä tulevaisuuden työhöni. Etenkin täällä pääkaupunkiseudulla monikulttuurisuuden kanssa ollaan niin arkipäiväisesti tekemisissä opinto-ohjaajina, että koen nämä opinnot lähes välttämättömiksi työvalmiuksien kannalta. Opinnoissa on pohdittu erilaisten kulttuurien ymmärrystä, yhteisökulttuurien toimintaa ja esimerkiksi keinoja siihen, miten kotoutuminen Suomeen ja suomalaiseen koulutusjärjestelmään olisi parhaalla tavalla mahdollista. Nyt tulevalle lähijaksolle tehtävänä on myös haastatella sekä maahanmuuttajataustaista henkilöä että jotain organisaatiota, joka työskentelee monikulttuurisuuden teeman parissa. Tätä kautta saamme myös käytännön kokemuksia teeman parista.
Verkko-ohjauksen teemaan liittyen on sen sijaan opiskeltu esimerkiksi erilaisilla verkkoalustoilla ohjaamista, verkko-ohjaukseen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita sekä ihan konkreettisesti kokeiltu esimerkiksi nuorille tarkoitettujen pelien pelaamista. Tehtävinä on myös ollut etsiä erilaisia ohjaukseen liittyviä verkkosivuja, joista voisi omassa työssä olla hyötyä. Opinnot ovatkin olleet nyt joka suunnasta varsin käytännönläheisiä, mistä olen tykännyt todella paljon. Erona aikasempiin yliopisto-opintoihin onkin ollut ehkä ryhmäytymisen ja opiskelun sosiaalisen luonteen lisäksi se, miten helposti opiskeltavat asiat saa soveltumaan omaan käytännön työhön ja tekemiseen. Onnistumisen ja osaamisen kokemuksia saa siis jo opiskeluaikana, eivätkä kaikki käytännön asiat tule sitten työelämässä ihan uutena eteen.
Tällaisia juttuja siis tällä hetkellä opiskelen. Täytyy edelleen vaan hehkuttaa tätä alaa ja todeta, että tunnen olevani juuri oikeassa paikassa. Iso kiitos siitä kuuluu toki alan lisäksi myös hyvän opiskeluympäristön mahdollistaville ohjaajille ja kanssaopiskelijoille. Nyt kun korkeakoulujen yhteishaut juuri loppuivat, niin tänä keväänähän Jyväskylän yliopiston opintoihin ei ollut hakua, sillä haku toteutetaan ainoastaan joka toinen vuosi. Luin kuitenkin juuri eilen opojen facebook-ryhmästä julkaisun, jossa todettiin Itä-Suomen yliopiston opo-ohjelmiin olleen hakijoita tänä keväänä lähes 700. Mahtavaa, että ohjausala kiinnostaa ja koulutukseen on paljon motivoituneita hakijoita. Kunhan hakujen tulokset saapuvat, kuulisin myös todella mielelläni, ovatko jotkut teistä blogini lukijoista päässeet sisälle koulutukseen!
Laura
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti